Karjalan kieli kuuluu uralilazeh kielipereheh, kudaman kogomukses on kaksi kielijoukkuo — suomi-ugrilazet kielet da samojedilazet kielet. Kielisugulajitteluu myöte net joukot jagavutah vie muga sanottuloih kielioksih.

Syväindö

Suomi-ugrilazet kieletKohendele

Suomi-ugrilazet kielet, kudamii on 15, javotahes 7 oksah.

  • Baltiekku-suomelaine oksu: karjalan, suomen, vepsän, ižoran; eestin, võron, vodin da liivin kielet. Kai nämmä mainitut kielet ollah lähisugukielet.
  • Saamelaine oksu: saamen kieli, kudai jagahes kahteh loittozeh toine toizes piämurdeheh (päivännouzupuoline da päivänlaskupuoline piämurreh).
  • Mordvalaine oksu: erzän da mokšan kielet.
  • Marilaine oksu: niittymarin da mägimarin kielet.
  • Permiläine oksu: udmurtan, zir'ankomin da permikomin kielet.
  • Obinugrilaine oksu: hantin da mansin kielet.
  • Ungarilaine oksu: Ungarin kieli.

Samojedilazet kieletKohendele

Samojedilazii kielii on 4: nenetsan, enetsan, selkupan da nganasanan kielet.

Karjalan kielen murdehetKohendele

Kačo kirjutustu Karjalan kielen murdehet
Karjalan kieles eroitetah 3 piämurrehtu: liygi libo livvinkarjala (livvin kieli), lyydi (lyydin kieli) da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan tverin karjalan kieli).

Livvikse paistah Karjalan Tazavallas enimyölleh Anuksen da Priäžän piirilöis sego Petroskois.

Lyydiläzien elopaikat ollah Oniegujärvin päivänlaskurannikol da Anuksen piiris.

Varzinkarjalastu piämurrehtu käytetäh Karjalan Tazavallan pohjazembil liygiläzis da lyydiläzis alovehil da sidä paici Tverin alovehil.

KielenkäyttöKohendele

Joga kielen elokseh, mugaže i karjalan kielen elokseh, kuuluu kielele tarkoitettuloin tavoittehien täyttämine, kudamii on moni. Tärkimih niilöis kuulutah: olemine rahvahan kommunikatiivizennu välinehenny; olemine tiedovälinehenny; olemine esteetiekallizennu välinehenny.

Kuibo karjalan kieli täyttäy nämmii piätavoittehii?

Karjalazet ijän kaiken ollah paistu omah karjalan kieleh. Hyö jätettih oma kieli paistavakse nygyzile karjalazile sugupolvile. Tänäpäi karjalazet jatketah paista toine toizenke omal muamankielel. Sanottu merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on ainos täyttänyh da jatkau kommunikatiivizen funksien täyttämisty.

Ku kerran karjalan kieldy opastetah kaikil opastustazoloil algajen päivykodilois yliopistoloih suate; ku kerran on olemas karjalankielizii lehtii da karjalan kieldy käytetäh raadivos da televiidenies; ku kerran karjalankielisty literatuurua on olluh enne da on nygöi, kudamua karjalazet lugietah da suajah tieduo lugemizen kauti, se merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau tiedofunksien täyttämisty.

Karjalan kielen rikkahus da kaunehus andau vallan kuvailla eloksen kaikkii puolii parahimah tabah. Sikse ei ole kummallistu, ku karjalan kielel on piästetty ilmah erilazii korgeitazozii da merkičyksen puoles syvii kirjutuksii. Se protsessu jatkuu tänäpäigi. Täs on kohtalleh mainita se, ku karjalazet lahjoitettih kul'tuurumuailmale verrattoman suuri da kallis lahju — oma suusanalline perindö — kalevalamittahizet runot. "Kalevala"-eepossua verdaillah muailmas Gomeran "Iliadah". Tämä kai merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau esteetiekallizen funksien täyttämisty.

KielihistouriesKohendele

Karjalan kieli on igivahnu kieli. Sen peräjuuret upotah syväle hämäräh muinažuoh. Kaikis suomi-ugrilazis kirjutettulois mustomerkilöis, midä on löydynyh täh aigah suate, karjalankielizet kirjutukset ollah toizekse vahnimat kogo suomi-ugrilazes kieliperehes (kaikis vahnimat ollah ungarinkielizet 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat). Karjalankielizet tuohikirjutukset, kudamii on löytty arheologat Suures Novgorodas, kuulutah 1200-1300 vuozisavoin aigoih. Kai toizet muinazet suomi-ugrilazet kirjutetut mustomerkit kuulutah myöhembih aigoih.

Kirjalližuon kehitysKohendele

Enzimäzet karjalankielizet kniigat on piästetty ilmah 1800-luvul. Vahnimat ilmestyttih vuozinnu 1804 da 1820. Net ollah kirikköh kuulujien tevoksien kiännökset ven'an kieles karjalakse. Algajen vuvves 1870 vuodeh 1939 suate oli ilmestynnyh vägi äijy karjalankielisty literatuurua. Ylen aktiivizesti painettih kniigoi vuozinnu 1931-1939, konzu karjalan kieldy ruvettih opastamah sego Karjalas, sego Tverin alovehel.

Karjalan kieli nygöiKohendele

Algajen vuvves 1990 Ven'an yhtehiskunnallizen poliitiekan muutoksen jälgeh se prosessu on ruvennuh elbymäh uvvessah. Aktiivizesti painetah karjalankielisty literatuurua. Sih joukkoh kuuluu ei vaiku kaunehliteratuuru, opastusliteratuuru da muu literatuuru, no i hengelline literatuuru. Karjalan kielel eripainoksinnu on piästetty ilmah kai Uvven Sanan piäozat. Kogonah yhteläzenny kniigannu Uuzi Sana ilmestyy vuvven 2003 algupuoles.

Karjalan kieli, kui i joga elävy kieli, on kehittyi sistiemu. Kielen kehitysty äijäl kannatetah opastuslaitokset, kai kommunikatiivizet viestivälinehet da toizet eloksen puolet. No parahaci kielen kehitysty kannatetah rahvahan eloksen tavat da kul'tuuruperindöt.


KirjaimikkoKohendele

A a [aa] B b [bee] Č č [čee] D d [dee] Dž dž [džee] E e [ee] F f [ef]
G g [gee] H h [hoo] I i
[ii]
J j
[jii]
K k [koo] L l
[el]
M m [em]
N n [en] O o [oo] P p [pee] R r [er] S s [es] Š š [šee] Z z [zee]
Ž ž [žee] T t [tee] U u [uu] V v [vee] Y y [yy] Ä ä [ää] Ö ö [öö]

[1]


Aihies toizielKohendele

LähtehetKohendele

  1. Olga Žarinova. «Pagizemmo karjalakse»