Vengrien kieli tai ungarin kieli (vengrien kieleh magyar nyelv) on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului ugrilaine kieli. Tämä kieli on suurin suomi-ugrilaizispäi kielispäi, sen puhujan miärä on yli 15 miljoonua kogo muailmal. Vahnimat kirjutukset ollah 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat. Vengrienkieline Raamattu ilmestyi vuvven 1590.

Vengrien kieli
Lyhyt nimi венгерский, угорська, macarca и венгриаг
Valdivo
Tutkittavana Hungarian grammar[d]
Lingvistinen typologia free-order language[d], nominatiivi-akkusatiivi -kieli[d], agglutinatiivinen kieli[d], SVO-kieli[d] и syllabic language[d]
Sijamuodot nominatiivi[d], akkusatiivi[d], datiivi[d], instrumental-comitative case[d], Kausaali[d], translatiivi[d], Terminatiivi[d], essive-formal case[d], essive-modal case[d], inessiivi[d], Superessiivi[d], adessiivi[d], illatiivi[d], Sublatiivi[d], allatiivi[d], elatiivi[d], Delatiivi[d], ablatiivi[d], distributiivi[d], multiplicative case[d], Temporaalinen distributiivi[d], temporaali[d], Sosiatiivi[d] и formal case[d]
Aikamuodot preesens[d] и PST[d]
Tapaluokat indikatiivi[d], konditionaali[d] и imperatiivi[d]
Suvut
Persoonamuodot yksikön 1. persoona[d], yksikön 2. persoona[d], yksikön 3. persoona[d], monikon 1. persoona[d], monikon 2. persoona[d] и monikon 3. persoona[d]
Kirjoitusjärjestelmä Hungarian alphabet[d], latinalaiset aakkoset[d] и Unkarilaiset riimut[d]
Kielenhuoltoelin Research Institute for Linguistics of the Hungarian Academy of Sciences[d]
Puhujien määrä
  • 12 600 000 hengi[1]
UNESCO language status 1 safe[d][2]
Ethnologue language status 1 National[d]
Distribution map
Kotoisin Burgenland[d], Vengrii, Vojvodina[d], Taka-Karpatian alue[d], Transilvania[d] и Slovakii
Luokka tämänkielisille elokuville [d]
Liittyvä luokka [d]
Wikimedian kielikoodi hu
Mediafailat Wikiskluavul
Suomelas-ugrilazet kielet
Ugrilaizet Vengrii | Hanti | Mansi
Permiläizet Zir'ankomi | Permikomi | Udmurta
Marilaizet Niittymari | Mägimari
Mordvalaizet Erzä | Mokša
Saamelazet Akkala† | Anaransaami | Kiltinänsaami | Luulajansaami | Pohjassaami | Piitimensaami | Koltansaami | Suvisaami | Turjansaami | Uumajansaami
Baltiekku-suomelaizet Estounii | Suomi (kvenimeänkieli) | Ižora | Karjala | Liivi | Vepsä | Voti | Võro
  1. EthnologueДаллас: SIL International, 2016. Проверено 23 апреля 2022.
  2. Красная книга языков ЮНЕСКО