Meänkieli libo torniojogialangonsuomi on yksi suomen kielen murdehis libo baltiekkusuomelaine kieli. Ruočis se on viralline vähembistökieli.

Meänkieli
Valdivo
Kotoisin Lappi[d], Norrbottenin lääni[d] и Tornionlaakso[d]
Haldivollispaikalline miäry Norlanti[d]
Murre kielestä Suomen kieli
Lingvistinen typologia SVO-kieli[d] и agglutinatiivinen kieli[d]
Kirjoitusjärjestelmä suomen kielen aakkoset[d] и latinalaiset aakkoset[d]
Puhujien määrä
  • 70 000 hengi[3]
  • прибл. 150 000 hengi
Ethnologue language status 8a Moribund[d][3]
Wikimedia Incubator URL incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit
incubator.wikimedia.org/wiki/Wt/fit
incubator.wikimedia.org/wiki/Wy/fit
Wikimedien kielikod fit
Luokka tämänkielisille elokuville [d]
Mediafailat Wikiskluavul
Ruočin kartu: taivahansinine aloveh - suomen kieli, sinine - suomen da meänkieli, valpahanvihandu - suomen da saamelazien kieli, vihandu - suomen, saamelazien da meänkieli.

Meänkieli da suomen kieli

kohenda

Meänkieles on äijy sanua, kuduadu nygöi ei ole suomen kieles, libo tuli sih vuvven 1809 jälles. Meänkieles on enämbi ruočin sego saamelazien laihinsanua suomen kieleh verraten. Meänkielen fonolougii, morfolougii sego virkehoppi sežo erotah suomen kieliopis. Ga äijiä meänkielen eroitussanua on suomen kielen peräpohjalazis murdehis.

Jälgivuozinnu meänkieldy pietäh Ruočis erillizennu kielenny. Ga Suomes sidä pietäh suomen kielen murdehennu.

Histourien tiijot

kohenda

12. vuozisuas algajen Tornionalangon alovehes ruvettih elämäh suomelazet Päivännouzu- da Päivänlasku-Suomespäi. Vuonnu 1809, konzu Suomi liitettih Ven'ah, Tornionjogii myö menii raja jagoi Tornionlaakson kahteh ozah.

Vuonnu 1888 oli hyväksytty se piätös, kuduan mugah školis opastettih vaigu ruočin kieldy. Suomen kielen pagizemine kiellettih školis. Ajan roduteourit sanottih tože, ku suomelazet ollah alembastu ei-germuanielličstu rahvastu. Vuonnu 1957 voimah astui käsky, kudaman mugah niken ei voi kieldiä lapsii suomen kielel pagizemas. Sendäh gi äijät Tornionlaakson eläjät paistih ruočikse ku muamankielel, ga ei voidu lugie eigo kirjuttua suomekse. Opastajien mugah, lapsile olis kebjiembi opastuo ruočin kieleh, gu hyö parembi tiettäs muamankieldy. Ga äijät oldih tostu mieldy. Sendäh gi enne vuozii 1970 Tornionlaakson eläjil ei olluh omua kirjukieldy.

Nygyaigaine meänkieli

kohenda

Vuvven 2002 sulakuus algajen meänkieli on yhtenny viijes vähembistökieles Ruočis. Sil paistah Jällivaaras, Haaparannas, Kiirunas, Pajalas da Ylitornios. Ga kielen uudeh stuatussah huolimattah, vai 50 % virgumiesty tiedäy hyvin suomen paginkieldy libo meänkieldy.

Enin oza heis eläy Norrbottenas. Meänkielel pagizijoin miäry on 40-70 tuhattu hengie. Sen lizäkse äijät pohjazen Ruočin rahvas vähäzel paistah tädä kieldy.

 
kus meänkieldy paistah

Vuozis 1980 algajen oli kirjutettu äijän meänkielen opastuskniigua, meänkielekse kiännettih Biblii. Nygöi täl kielel valmistetah erähii televiidien lähetyksii. Meänkieldy opastetah Stokgol'man, Luulajan sego Uumajan yliopistolois.

Lähtehet

kohenda
  1. ScriptSource - Sweden Проверено 21 августа 2023.
  2. ScriptSource - Finland Проверено 21 августа 2023.
  3. 3,0 3,1 EthnologueDallas: SIL International. Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q14790” on määritetty usean kerran eri sisällöillä


Suomelas-ugrilazet kielet
Ugrilaizet Vengrii | Hanti | Mansi
Permiläizet Zir'ankomi | Permikomi | Udmurta
Marilaizet Niittymari | Mägimari
Mordvalaizet Erzä | Mokša
Saamelazet Akkala† | Anaransaami | Kiltinänsaami | Luulajansaami | Pohjassaami | Piitimensaami | Koltansaami | Suvisaami | Turjansaami | Uumajansaami
Baltiekkusuomelaizet Eesti | Suomi (kvenimeänkieli) | Ižora | Karjala | Liivi | Vepsä | Voti | Võro