Karjalan kielen murdehet
Karjalan kielen murdehet ollah varzinkarjal da livvinkarjal. Varzinkarjalah kuulutah suvikarjalan, vienankarjalan da tverinkarjalan murdehet. Erähien tutkimuksien mugah lyydii pietäh karjalan kielen murdehennu, ga nygöi puaksumbah omannu kielenny.
1. Varzinkarjalan vienalazet murdehet.
2. Varzinkarjalan suvikarjalazet murdehet.
3. Lyydi.
4. Liygi (livvinkarjala).
5. Tverinkarjala.
Murdehien tutkimuksen histouries kohenda
Karjalan kielen tutkimuksen alguhpanijannu oli suomelaine kielentutkii Arvid Genetz. Vuozinnu 1871–1872 Genetz keräi kielitiijollistu da kanzanperindöllisty ainehistuo karjalazien eländyalovehil. Nämmien ainehistoloin pohjannu oli painettu ezmäzet karjalan kielen piämurdehii kuvailijat tutkimukset. Omis tutkimuksis Genetz ezmäzien joukos jagoi karjalan kielen kolmeh murdeheh: varzinkarjalah, livvinkarjalah da lyydih.[1]
Ven'an tutkijois ezmäzenny suomelaz-ugrilazien kielien tutkijois karjalan kielen murdehii rubei tutkimah D.V. Bubrih. Vuonnu 1937 häi luadi karjalan kielen murrehainehiston keriändyohjelman murrehatlasah niškoi. Ohjelmah oli pandu läs 2000 kyzymysty. Ainehisto oli kerätty 150 eländykohtas. Vuonnu 1938 tädä ainehistuo käyttäjen Bubrih oli luadinuh läs 200 murrehkartua. Täl pohjal Bubrih tovesti, gu karjalan kieli on iččenäine itämerensuomelaine kieli. Bubrih miäräi alovehellizet karjalan kielen rajat: varzinkarjalan alovehii ollah Karjalan tazavallan keski- da pohjaspuolii da Tverin, Piiterin da Novgorodan alovehien erähät kylät. Livvinkarjalazii alovehii ollah Luadogan järven päivännouzurannikon da Anuksen kannaksen alovehii (Karjalan tazavallan Anuksen da Priäžän piirit da Leningruadan alovehen Kondušin karjalazet). Lyydin murrehtu paistah Anuksen piirin Kuujärven kyläs, erähis Priäžän piirin kylis (Pyhäjärvi, Priäžy, Viidan), Kondupohjan piirin kylis (Tivdii, Mundjärvi).[1][2]
Murdehien histourielline kehitys kohenda
Karjalan kielen murdehien kehitys (1100–1600-luvul) kuvastau karjalazien etnosan muvvostamizen protsessua, muinaskarjalazien da muinasvepsäläzien sego muinaskarjalazien da saamelazien keskenästy vuorovaikutustu da rahvahien migratsien eriaigazii ualdoloi, kudamat jatkuttih 1800-luguh asti. Livvin da lyydin murdehet roittihes Anuksen kannaksen muinasvepsäläzien da muinaskarjalazien etniellizen vuorovaikutuksen tuloksennu. Varzinkarjalan murdehen kehitys liittyy korela-heimoh, kudai I-II vuozituhandel eli Luadogan rannikol. Tverin karjalazet ollah Luadogan rannikol eläjien karjalazien jälgiläzii, kudamat siirryttih elämäh Keski-Ven'ale 1600-luvul Ven'an da Ruočin välizien voinien periä. Nygözel aijal enimistö karjalazis eläy Ven'al: Karjalan tazavallas, Tverin alovehel, Piiteris da Leningruadan alovehel. [2] Karjalastu eläy Suomen puolelgi. [3].
Karjalan kielen murdehien lajittelu kohenda
Varzinkarjalan karjalan kielen murreh voibi jagua kolmeh joukkoh: pohjaskarjalazet murdehet (vienankarjala), välimurdehet da suvikarjalan murdehet. Vienankarjalan kuulutah Oulangan, Kiestingin, Tihtojärven, Viččutaibalehen, Vuokkiniemen, Uhtuon, Kontokinmurdehet. Välimurdehih kuulutah Jyskyjärven, Puanajärven da Kontokinmurdehet. Suvikarjalan murdehii ollah Rugajärven, Tungudan, Rebol'an, Puadanan, Porajärven, Mändysellän, Tihvinän, Tolmačun, Vesin, Valdain da D'oržan murdehet. Livvinkarjalan murdeheh kuulutah Siämärven, Tulemajärven, Vieljärven, Videlen, Kotkatjärven, Riipuškalan, N'ekkulan da Kondušin murdehet.
Lyydinmurreh voibi jagua kolmeh joukkoh: pohjaslyydi, keskilyydi da suvilyydi. Oman murdehen muvvostau Kuujärven lyydin murreh. Suomelazet karjalan kielen tutkijat pietäh varzinkarjalan väli- da suvikarjalan murdehii omannu, nelländenny murrehjoukkonnu. [4] Lyydin murrehtu puaksumbah sanotah omakse kielekse, eigo karjalan kielen murdehekse. [3] Gu eroittajannu kriteriennu ollou kirjukielen kehitys jogahizele murdehele, sit voibi paista iččenäzis kielis, a ei murdehis. Täs nägökulmas on sanottavu, gu omua kirjukieldy on kehitetty livvin-, vienan-, lyydin-, tverin- da varzinkarjalan murdehile. [3] [5]
Murdehien verdailijat ominažukset kohenda
Varzinkarjalan murdehes nominoin, adjektiivoin da adverbilöin loppuvokali on a, ä, livvinkarjalas – u, y, lyydis – e, O (akka – akku – akk(e), kieltä – kieldy – kield). Poikkevuksenu täs siännös ollah kaksitavuhizet sanat, kudamien enzimäine tavu on histouriellizesti lyhyt da sen rakendeh on CV (kala, pezä). Konsonantuyhtymät sk, st, ht, hk, tk da rd, nd, ld, mb, kudamat ollah toizen da kolmanden tavun rajal, ei olla astevaihtelus livvin da lyydin murdehis (uson – uskon, isännän – ižändän). Varzinkarjalas tapahtuu astevaihtelu lk, rk ~ l, r. Livvinkarjalas vastinehennu on pitky konsonantu ll da rr (vrd. varzinkarjala jalka – jalat, livvinkarjala jalgu – jallat).
Livvin da lyydin murdehis inessiivan da elatiivan, adessiivan da ablatiivan piättehet ollah samanmoizet. Varzinkarjalas adessiival da allatiival ollah samat piättehet (ezim. livvi da lyydi: mečäs ’в лесу, из леса; metsässä, metsästä’; varzinkarjalas: järvellä ’на озере, на озеро; järvellä, järveltä’).
Verbilöin monikon 1. da 2. persounan piättehet erotah murdehis nenga: -mma/-mmä da -tta/-ttä (varzinkarjala), -mmo/-mmö da -tto/-ttö (livvi), -mme da -tte (lyydi). Nämmis muodolois erotah toine toizes kieldoverbin muvvot. Livvinkarjalas kieldoverbin muodo on tagavokaline eduvokalizen sijah: emmä, että (varzinkarjala), emmo, etto (livvi), emme, ette (lyydi). Livvin da lyydin murdehis verbin persounupiättehet prezensas da imperfektas ollah samat. Varzinkarjalas monikon 1. da 2. persounan piättehet prezensas ollah -mma/-mmä da -tta/-ttä, imperfektas - -ma/-mä da -ja/-jä. Varzinkarjalan murdehes imperfektan tunnus -i häviey o, u da y:n jälles yksikön 3. persounan muodolois da monikon 1. da 2. persounan muodolois. Livvis da lyydis imperfektan tunnus säilyy. Livvis da suvikarjalan välimurdehis ei ole imperfektan muodoloi tunnuksenke -zi- (magazi-n). Tämän sijah käytetäh diftongumuodoloi, ezim. magai-n. On mainittavu, gu konditsionualua livvis da lyydis käytetäh nelläs aigumuvvos, varzinkarjalas – kahtes. Imperatiivas eri murdehis on eruo kieldoverbin alguvokalis: varzinkarjalas se on e-alguhine (elä, elkyä, elkäh), livvis da lyydis -a/-ä-alguhine (älä, älgiä, älgäh, älgäheze).
Varzinkarjalan persounupronominoin mie 'я', sie 'ты', hiän 'он' vastinehet livvis da lyydis ollah minä, sinä, häi.
Murdehien ominažuot kohenda
Varzinkarjalan murdehet kohenda
Varzinkarjalan murdehih kuuluu kolme alamurrehtu: pohjaskarjalazet murdehet (vienankarjala), välimurdehet da suvikarjalan murdehet. Pohjaskarjalazet murdehet muvvostetah yhtenäzen kogonažuon. Nämmis murdehis ei ole soinnillizii konsonantoi g, d, b, z, ž. Murdehis on käytös suhu-š, enne kaikkie tagavokalizis sanois. Välimurdehis s:n da š:n rinnal on myös soinillistu z, ž, soinnilizinnu ezitytäh myös konsonantat k, t, p. Suvikarjalan murdehis monikon 3. persounan kieldomuvvot loppiettahes diftongah (ei kačottua, ei mändeä), monikon 3. persounan preezensas da imperfektas piäteh on vokaliloppuine (kučutaa). Suvikarjalazih murdehih oman struktuuran puoles kuulutah sizä-Ven’al olijat karjalan kielen murdehet (Leningruadan, Novgorodan da Tverin murdehet).
Varzinkarjalan alamurdehil on piendy eruo toine toizeh. Nenga, Puadenen alamurdehes diftongas oa~ua on tulluh pitky vokali oo (Poadenessa ~ Poodenessa, moa ~ moo). Rebol’an da Porajärven murdehis aktiivan 2. partisiippu on -nut/-nyt-loppuhine. Tihvinän murdehes loppukonsonantat n da h muututah vokalikse (tule-e 'я приду'), indikatiivan prezensas yksikön 3. persounan piäteh on -h-loppuhine (hyppiä-h). D’oržan murdehen ominažuonnu on sananloppuhizien vokalien da tavuloin langemine (miäl, kuol´).
Livvinkarjalan murdehet kohenda
Livvinkarjalan Siämärven murdehes ollah käytös partitiivan muvvot, kudamis on kaksi partitiivan piätehty, ezimerkikse: mužikko-a-du, tyhje-ä-dy. Riipuškalan, N’ekkulan da Kotkätjärven murdehien ominažuonnu ollah šuhu š da ž, gu niilöin ies on histouriellizesti olluh libo on vokali i (išköy, ižändy); toizis kontekstois puaksumbah eziindyy s da š (lapset, saitto). Videlen da Tulemajärven murdehis oa- da ua-diftongis on tulluh pitky vokali aa, eä-diftongas – ää (maa, en jäännyh). Kondušin murdehes nominoin loppuvokalit a da ä muututah o:kse da ö:kse (toizis livvinkarjalas murdehis eziindyy vokali u libo y): akko, nahko.
Lyydinkarjalan murdehet kohenda
Pohjas- da keskilyydin murdehis loppu-h muuttuu vokalikse. Muutos tapahtuu yksikön illatiivan piättehes da indikatiivan preezensan yksikön 3. persounas, silloi piäteh on -u (meččä-u, tuoda-u). Monikon illatiivan piättehenny da indikatiivan prezensan monikon 3. persounan piättehenny on -i (mečči-i, tuodi-i). Imperatiivan yksikön 3. persounan piäteh on -i (äl-gäi nagra-goi). Suvilyydin konsonantu h säilyy nämmis azemis.
Lyydin murdehien ominažuonnu ollah triftongat (kukuoi, tahtuoin) da loppuheittohizet muvvot (äi, akk, suai ombelmai). Lyydiä voijah sezo pidäy omannu kielenny.
Lähtiet kohenda
- ↑ 1,0 1,1 Зайков, П.М. 2000. Глагол в карельском языке. с. 8, 19-27. 294 с. Издательство Петрозаводского государственного университета. Петрозаводск. ISBN 5-8021-0093-1
- ↑ 2,0 2,1 Клементьев, Е.И. 2008. Карелы. Историко-этнографический очерк.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Kotimaisten kielten keskus. Karjala
- ↑ Pyöli, Raija 1996. Venäläistyvä aunuksenkarjala. Kielenulkoiset ja -sisäiset indikaattorit kielenvaihtotilanteessa. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 18. Joensuun yliopisto, Joensuu.
- ↑ Jeskanen, Matti 2005: s. 215.