Lyydin kieli
Lyydi (lyydikse lüüdin kiel’, lüüdikiel’) on oma kieli libo karjalan kielen murreh. Suomes sanotah äijän, ku se on oma kieli. Lyydis on ylen äijän sanoi da grammatikkua ottettu vepsän kielesty, äijän enämbi ku livvis. Lyydiä voijah pidiä omannu kielenny, karjalan murdehennu libo vepsän murdehennu. Lyydikse malttau paista 3.000 hengie da se on 30% lyydiläžsty. Lyydin kieldy auttau Lyydiläine seuru (Lüüdilaine siebr)[1] da Karjalan lyydiläižet seuru[2].
Kieli libo murreh?
kohendaSuomes läs ainos sidä pietäh omannu kielenny da suomalaizis školis opastutah, ku se on oma kieli. Hos ven'as läs ainos sanotah, ku se on karjalan kielen murreh. Lyydis muga on äijän sanoi da grammatikkua kudamii ei ole karjalas ga sežo ezimerkikse vienan da Livvin murdehet ollah ylen loitton.
Grammatikku
kohendaLyydikse | karjalakse |
---|---|
taluuš | talos |
taluuš piä | talostu |
taluuhe | taloh |
stolal | stolal |
stolal piä | stolaltu |
stolale | stolale |
Huomavukset
kohendaSuomelas-ugrilazet kielet | |||
Ugrilaizet | Vengrii | Hanti | Mansi | ||
Permiläizet | Zir'ankomi | Permikomi | Udmurta | ||
Marilaizet | Niittymari | Mägimari | ||
Mordvalaizet | Erzä | Mokša | ||
Saamelazet | Akkala† | Anaransaami | Kiltinänsaami | Luulajansaami | Pohjassaami | Piitimensaami | Koltansaami | Suvisaami | Turjansaami | Uumajansaami | ||
Baltiekkusuomelaizet | Eesti | Suomi (kveni・meänkieli) | Ižora | Karjala | Liivi | Vepsä | Voti | Võro |