Runohus
Runohus libo liirikku on kirjalližuon muodo, kuduas kieldy käytetäh estettizesti sen merkičyksen da kieliopillizen oigeimugažuon mugah libo ei. Sih kuuluu suulline libo kirjalline tuotando, kuduas kieldy käytetäh eri tabah prouzah verrattunnu. Eräs runohuon alalaji on pajoliirikku, kuduas runomuodoine tekstu liittyy muuzikkah. Runoloin muodo nojuau puaksuh mielikuvitukseh, sana-mieliyhtymih da kielen soinnillizih ominažuoksih.
.jpg)
Runohus on vahnin kirjalližuon laji. Se algavui suullizennu sanataidehennu, kudai siirdyi yhten runonlaulajan mustos toizen mustoh da suattoi kaiken ližäkse muuttuo. Runot jiäjäh mustoh runomitan, algu- da loppusoinnun sego ritman avul. Kirjutusmalton kehitettyy runoloi ruvettih kirjuttamah mustoh, da kirjutetus runohuos kehityi uuttu taiduo. Modernu runohus hylgäi 1900-luvun allus runomitat, ga mitturunohus eläy da kehittyy yksikai.
Kuulužua runoniekkua
kohendaKarjalankielizii runoniekkoi
kohendaSuomenkielizii runoniekkoi
kohenda- Risto Ahti
- Helena Anhava
- Tuomas Anhava
- Paavo Haavikko
- Saima Harmaja
- Jenni Haukio
- Uuno Kailas
- Eila Kivikk'aho
- Tomi Kontio
- V. A. Koskenniemi
- Eino Leino
- Maaria Leinonen
- Juice Leskinen
- Heidi Liehu
- Rakel Liehu
- Toivo Lyy
- Eeva-Liisa Manner
- Otto Manninen
- Arto Melleri
- Aila Meriluoto
- Hannu Mäkelä
- Kai Nieminen
- Pertti Nieminen
- L. Onerva
- Lauri Otonkoski
- Jyrki Pellinen
- Risto Rasa
- Niilo Rauhala
- Pentti Saarikoski
- Pentti Saaritsa
- Hannu Salakka
- Hannu Salama
- Tommy Tabermann
- Aale Tynni
- Katri Vala
- Lauri Viita
Sanan runo alguperä
kohendaSana runo tulou germuanizis kielis, kudamis sen vastinehet tarkoitetah ezimerkikse riimukirjutustu, opastustazuo da salatieduo.
Suomes sana runo liene tarkoittanuh allun perin kalevalastu runonlaulajua. Runoile ei liene olluh tädä enne suomenkielisty kattavua termii. Suomelazet kučuttih tavan mugah pajatettuloi kanzanrunoloi ezimerkikse nimityksil virsi, laulu, sanat da sanelu. Sanelijua runohuttu on kučuttu vie tarinoikse, kerdomuksikse, suarnoikse da taruloikse. Tiedovoičendah käytettylöi runoloi on kučuttu loitsuloikse.
Kačo myös
kohendaKirjalližuttu
kohenda- Grünthal, Satu & Mäkinen, Kirsti (toim.)|Nimeke = Mistä ääni meissä tulee? Runoja ja tulkintoja|Julkaisupaikka = Porvoo Helsinki Juva|Julkaisija = WSOY|Vuosi = 1994|Tunniste = ISBN 951-0-19651-7
- Hökkä, Tuula (toim.)|Nimeke = Oi runous: Romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Vuosi = 2000|Tunniste = ISBN 951-746-173-9
- Hökkä, Tuula (toim.)|Nimeke = Romanttinen moderni: Kirjoituksia runouskäsityksistä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Vuosi = 2001|Tunniste = ISBN 951-746-293-X
- Kainulainen, Siru & Kesonen, Kaisu & Lummaa, Karoliina (toim.)|Nimeke = Lentävä hevonen: Välineitä runoanalyysiin|Julkaisupaikka = Tampere|Julkaisija = Vastapaino|Vuosi = 2007|Tunniste = ISBN 978-951-768-205-3
- Kantola, Janna|Nimeke = Runous plus: Tutkielmia modernismin jälkeisestä runoudesta|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Palmenia-kustannus|Vuosi = 2001|Tunniste = ISBN 951-45-9280-8
- Katajamäki, Sakari & Pentikäinen, Johanna (toim.)|Nimeke = Runosta runoon: Suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = WSOY|Vuosi = 2004|Tunniste = ISBN 951-0-28568-4
- Parkko, Tommi|Nimeke = Kirjoita runo! Opas aloittelevalle runoilijalle|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Avain|Vuosi = 2011|Tunniste = ISBN 978-951-692-760-5
- Parkko, Tommi|Nimeke = Runouden ilmiöitä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Avain|Vuosi = 2012|Tunniste = ISBN 951-692-918-4
Aihies muijal
kohenda- Nykyrunon perustyökalupakki. Helsingin kaupunginkirjaston aihepakettiarkisto 21.8.2007.
- Tutkijat: Runous on itseapukirjallisuutta parempaa terapiaa