Paavo Haavikko
Paavo Haavikko (25. pakkaskuudu 1931 Helsinki, Suomi – 6. ligakuudu 2008 Helsinki, Suomi) oli suomelaine runoilii da kirjuttai. Haavikko piästi ilmoih läs 70 tevostu. Hänen runokogomukset kiännettih 12 kielele. Haavikkuo pietäh yhtenny Suomen merkiččijöis kirjuttajis da runoilijois.
Runoilijannu Haavikko kehittyi jevrouppalazen modernizman sunnas. Häneh ylen vaikutti T. S. Eliot. Vuonnu 1984 hänet palkittih rahvahienvälizel Neustadt-palkindol da vuonnu 1994 taijon akadiemiekan arvonimel. Sen ližäkse vuonnu 1963 häi sai Eino Leinon palkindon. Vuonnu 1969 Haavikos rodih Helsingin yliopiston kunnivodouhtori.
Haavikon tekstoile kirjoitettih muuzikkua Aulis Sallinen, Tapani Länsiö, Čin Insuk.
Paavo Haavikko meni kirjoih 2 kerduo: kirjoittai Marja-Liisa Vartionke vuvvennu 1960, kuduanke heil oli lapset Johanna (1956-1996) da Heikki (r.1960). Marja-Liisan kuolendan jälles Haavikko meni kirjoih kirjalližuontutkii Ritva Haavikonke vuvvennu 1971.
Haavikko kuoli pitkyaigazeh taudeh Helsingis ligakuus 2008. Haavikol jäi monien miljonoin jevroloin perindö, kuduah kuului läs 800 000 jevruo vuittiozua. Haavikko oli paiči kirjuttai da ilmoihpiästäi, sežo biznesmies da yrittäi.
Haavikon kuolendan jälgeh hänes rodih kaksi eloskerdua. Mauno Saari piästi ilmoih vuvvennu 2009 kirjan Haavikko-niminen mies. Vuvvennu 2015 Heikki Haavikko piästi ilmoih mustelmukirjan tuatas.
Paavo Haavikko | |
---|---|
Roindunimi: | suom. Paavo Juhani Haavikko |
Ammatti: | kirjuttai, runoilii |
Rodivui: | 25. pakkaskuudu 1931[1][2][3][4][5][6][7] |
Roindukohtu: | Helsinki, Suomi |
kanzalližus: | |
Kuoli: | 6. ligakuudu 2008[8][1][3][4][5][6] (77 года) |
Kuolendukohtu: | Helsinki, Suomi |
Ukko / akku: | Marja-Liisa Vartio[d] и Ritva Haavikko[d] |
Tevokset
kohendaRunot
kohenda- Tiet etäisyyksiin. Porvoo: WSOY, 1951.
- Tuuliöinä. Helsingissä: Otava, 1953.
- Synnyinmaa. Helsingissä: Otava, 1955.
- Lehdet lehtiä. Helsingissä: Otava, 1958.
- Talvipalatsi. Helsingissä: Otava, 1959.
- Puut, kaikki heidän vihreytensä. Helsingissä: Otava, 1966.
- Neljätoista hallitsijaa. Helsingissä: Otava, 1970.
- Runoja matkalta salmen ylitse. Helsingissä: Otava, 1973. ISBN 951-1-00969-9.
- Kaksikymmentä ja yksi. Helsingissä: Otava, 1974. ISBN 951-1-01588-5.
- Viiniä, kirjoitusta. Helsingissä: Otava, 1976. ISBN 951-1-02452-3.
- Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä. Helsingissä: Arthouse, 1987. ISBN 951-96086-0-5.
- Toukokuu, ikuinen. Helsinki: Arthouse, 1988. ISBN 951-96135-6-0.
- Talvirunoja. Helsingissä: Art House, 1990. ISBN 951-884-043-1.
- Puiden ylivertaisuudesta. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-123-3.
- Prosperon runot. Helsinki: Art House, 2001. ISBN 951-884-322-8.
- Kootut runot. Helsinki: Teos, 2014. ISBN 978-951-851-454-4.
Prouzu
kohenda- Yksityisiä asioita. Helsingissä: Otava, 1960.
- Toinen taivas ja maa. Helsingissä: Otava, 1961.
- Vuodet. Helsingissä: Otava, 1962.
- Lasi Claudius Civiliksen salaliittolaisten pöydällä. Kolme novellia. Helsingissä: Otava, 1964.
- Barr-niminen mies. Helsingissä: Otava, 1976. ISBN 951-1-08178-0.
- Rauta-aika. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06756-7.
- Kullervon tarina. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-07146-7.
- Naismetsä. Helsinki: Art House, 1987. ISBN 951-96086-3-X.
- Erään opportunistin iltapäivä. Helsinki: Arthouse, 1988. ISBN 951-96135-0-1.
- Fleurin koulusyksy. Helsinki: Art House, 1992. ISBN 951-884-076-8.
- Anastasia ja minä. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-148-9.
- Yksityisiä asioita. 60-luvun proosa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20114-6.
- Fantastisia kertomuksia. Proosa 1976–1995. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20915-5.
- Pahin ja paras. Helsinki: Art House, 1996. ISBN 951-884-201-9.
- Mustat kantarellit. Kolme novellia. Helsinki: Art House, 2004. ISBN 951-884-392-9.
- ↑ 1,0 1,1 Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF Проверено 10 октября 2015.
- ↑ Kansallisbiografia — Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Historiallinen Seura. Проверено 26 января 2017.
- ↑ 3,0 3,1 Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
- ↑ 4,0 4,1 Энциклопедия Брокгауз Проверено 9 октября 2017.
- ↑ 5,0 5,1 Babelio
- ↑ 6,0 6,1 Munzinger Personen Проверено 9 октября 2017.
- ↑ Paavo Haavikko — Svenska litteratursällskapet i Finland.
- ↑ http://www.yle.fi/news/id103711.html