Tuomi

Tuomi (ven. черёмуха обыкновенная, lat. Prúnus pádus) on ei korgei puu, toiči tuhjonmuodozennu kazvai, kudai kuuluu Rouzovoin pereheh.

Tuomi

Ulgonägö

Tuomi on 0,6-10 metrii pitky puu. Sen ladvu on pitkähkö da tuuhei. Lehtet kazvetah toine toizele peräh, ollah jäičän- libo ellipsanmuodozet, pal’l’ahat, hoikat, n’okas terävät. Lehten varret ollah 1-2 sentii pitkät. Tuomen kukkazet ollah valgiet, harvah rouzovoit. Kazvetah pitkinny tuuhieloinnu kistilöinny, net ollah 8-12 sentii pitkät. Tuomen kukkazil on vägevy haju. Kypsien muarjoin väri on mustu, sydämes – vihandu. Muarjat kypsetäh heinykuul-elokuul.

Kukindu

Tuomi rubieu kukkimah aijoi keviäl, oraskuul-kezäkuul. Kukkiu čomasti da tuuhieh, sendäh sidä istutetah dekoratiivizennu puunnu. Yhtelläh muarjua puuh rodieu ei joga vuottu, sille vijannu ollah myöhäzet keväthallat da kaikenmoizet syöjät.

Kazvandu

Tuomie kazvau Pohjas-Afriekas, Jevroupas, Aazies. Ven’al sidä kazvau kaikkiel. Kazvi suvaiččou kostieloi muldumualoi, kudamis pohjuviet ollah lähäl muapindua. Enimyölleh tuomie kazvau jogiloin rannoil, jogiloin lähäl olijois mečis da tuhjožikkolois, meččyaholoil, hiekkumualoil.

Käyttö

Tuomie käytetäh tervehytty parandajes. Kerätäh da kuivatah tuomen kypsii muarjoi, kuordu, lehtilöi da kukkazii. Kuordu kiškotah aijoi keviäl. Kuivattuu sidä voibi pidiä ruokos viijen vuvven aigah, muarjoi – 3-5 vuvven aigah, kukkazii – vuvven aigah. Muarjat pätäh paskutaudiloih, niilöil on bakteerieloin hävittämizen da vitamiinoin ližiämizen, tervehytty lujendamizen da kylmändysty vastustajien ominažuksii. Net parandetah šuoliston da vačan ruaduo. Tuomen kuori on higeh iškii, žuaruu alendai, kustu vedäi. Lehtet pätäh vitamiinoin vähyöh, kukkazet – leikkalmuksien liečindäh.

Tuomen muarjoi syvväh vereksilleh, survottuloinnu zuaharinke. Niilöis keitetäh viinua. Tuomen mehul mujutetah pastoksii da viinua. Survottuloin kuivattuloin muarjoin jauhuo pannah piirualoin syväimekse, keitetäh sit kiiselii.