Ven'an kieli (ven. ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu päivännouzusluavilaizih kielih, kudamih kuulutah vie ukrainu, valgoven'a da ruteeni. Ven'an kielel pagizou läs 275 miljonua hengie, läs 165 miljonal se on muamankieli. Ven'akse kirjutetah kirillizin kirjaimin.

Ven'an kieli on Ven'an virralline kieli da sil on virrallizen kielen azemu vie Kazahstanas da Valgo-Ven'al. Ven'akse paistah muijalgi Iččenäzien valdivoloin liiton mualois sego ezimerkikse Mongolies. Ven'an kieli on yksi Yhtistynnyzien kanzakundoin kuvves virrallizis kielis. Ven'a oli aijemba Nevvostoliiton virralline kieli. Ven'an kieli on yksi muailman kaheksas suurembas kieles.[1]

Ven'akse muamankielenny pagizou läs 161,7 miljonua rahvastu, kudamis 137 miljonua eläy Ven'al.[2] Vierahannu kielenny sidä maltau läs 110 miljonua.[2] Ven'an Federatsien ližäkse se on virralline kieli Kazahstanas, Kirgizies da Valgo-Ven'al. Ven'an kielel on alovehellizen vähembistökielen stuatussu Suvi- da Päivännouzu-Ukrainas. Tadžikistanas ven'an kielel on virrallizen kanzoinvälizen kommunikoindukielen azemu. Baltian mualois da Izrailis eletäh suuret ven'ankielizet vähembistöt. Ližäkse ven'ua vierahannu kielenny äijät maltetah Azerbaidžanas, Uzbekistanas da Mongolies.

Kirjaimet

kohenda

Nygyven'an kirjaimet perustutah piäozin vuvven 1708 kirillizeh kirjaimistoh, niidy on 33:

А а Б б В в Г г Д д Е е Ё ё
Ж ж З з И и Й й К к Л л М м
Н н О о П п Р р С с Т т У у
Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ Ъ ъ
Ы ы Ь ь Э э Ю ю Я я

Lähtehet

kohenda
  1. Mustajoki, Arto 2012. Kevyt kosketus venäjän kieleen. s. 193 – 194. с. Gaudeamus
  2. 2,0 2,1 Ethnologue: Russian Viitattu 10.12.2013.