Avua piävalikko
Aazii

Aazii on suurin muanoza alovehen da rahvahan lugumiärän mugah. Se luadiu Jevroupanke Jevrazii-manderen. Sen pinduala (suariloinke) on läs 43,4 milj. km². Rahvahan lugumiäry on 4,2 miljr. hengie (2012) (60,5% muailman eläjien lugumiäryspäi).

Aazii on nygöi suurin aloveh muailmas, kudai ainos kehittyy.

Nimen alguperäKohendele

Griekkalazes eeposas tämä valdivo on sivottu Asija-suarinke, kudai oli Troijan ystävy. Asija-nimi griekkalazes mifolougies on Promitein akal, kudamas tuligi muanozan nimi.

MuanpinduKohendele

Aazien pohjazes ollah tundrat. Vähän suvizembäh ollah koskemattomat mečät. Aazien päivänlaskupuoles ollah hyvät mustumuat. Keski-Aazien suurin oza, Ruskies merespäi Mongouliessah, on hiekkumuat. Suurin niilöis on Gobi-hiekkumua. Gimalait eroitetah Keski-Aazien Suvi- da Liideh-Aazien tropikois.

Gimalait ollah muailman korgevin mägiharjandeh. Jovet, kudamien jovenalois ollah Gimalait, kannetah mudua suven peldoloih. Sen periä roitahes tulokkahat muaperät.