Tuija (ven. туя, lat. Thúja) on havvupuu, kudai kuuluu kiparisoin pereheh. Sidä enne kaikkie istutetah dekoratiivizennu kazvinnu.

Tuija
Tuija

Ulgonägö

kohenda

Tuija on ainos vihandu pieni puu libo tuhjo. Se harvah kazvau 11 metrii korgevimakse. Toiči luonnos kazvetah 70 metrii pitkät tuijat, niilöin rungo diametras sit on kuuzi metrii. Tuijan havvu on nieglanmuodoine, pehmei, valpahanvihandu. Ijäkkähembien kazviloin lehtet ollah muzavanvihandat, suomuksenmuodozet.

Kazvandu

kohenda

Jevrouppah tuijua tuodih Päivännouzun Aazies libo Amierikas. Tuijan kazvatandu ei ole jygei. Se on savvun da viluloin kestäi. Erähät tuijan lajit hyvin kestetäh pakkaziigi. Talviaijakse sidä voibi kattua kuuzen oksil.

Käyttö

kohenda

Tuijua istutetah pihale nägöalan čomenduksekse. Sidä käytetäh myös kujoloin, dorogupielien čomendajes da elävien puuaidoin luadijes.

Tuijua käytetäh liečetiijos. Tuijas luajitun voin hajun iččeh hengähtämine da voin ližiämine pezevyjes avvuttau rauhoittuo, ližiäy vägie, kirmevytty da hyviä mieldy. Rahvahan liečetiijos tädä voidu käytetäh syömizensulatuksen elimien ruavon parandamizeh, počkien kylmändysvigoih da kustuvedäjänny ainehennu.