Polkupyöry (pyöry) (vahnu frantsien kieli vélocipède, latinan kieles vēlōx ravei da pēs jalgu) on ajonevvo rattahienke, kudai ajau ristikanzan lihaksien väin avul. Levitetyt ollah pyörät kahtan rattahienke. On olemas vie kolmerattahizet pyörät.

Polkupyöry
XIX-vuozisuan pyöry Litvan muzeis

Histouri

kohenda

Enzimäine pyöry, kudai on yhtenjyttyine nygyaigazen pyöränke, oli Rover. Se oli luajittu vuvvennu 1884 da sen luadii oli Džon Kemp Starli (John Kemp Starley). Moizel pyöräl oli čieppi, yhtenjyttyzet rattahat da ohjuaju istui rattahien keskkel.

Käyttämine

kohenda

Pyöryä käytetäh:

  • Ajonevvonnu - sil viedäh ristikanzoi da rahtiloi.
  • Sportas - on olemas erähät sportulajit, kudualois käytetäh pyöryä.
  • Joudoaijas - pyörämatkustamine, lapsien, keskenkazvuhizien, tsirkupyörät.

Monien mualoin poštulaitokset käytetäh pyöriä XIX-vuozisuan loppupuoliškol. Britanian poštu (Royal Mail) käyttäy pyöriä vuvves 1880 algajen. Kaikkiedah Britanias ajetah pyöräl 37 000 poštankandajua, Germuanies - 27 500, Vengries - 10 500.

Pyörät nygöi

kohenda

Nygöi pyörät ollah tundietut Jevroupas. Enimyölleh käytetäh pyöriä Danies. Sie tavalline eläi ajau vuvves läs 893 km, Gollandies - 853 km, Bel'gies da Germuanies - läs 300 km.

Ajamine pyöräl vähenöy mašinoi linnois, parandau ekolougien ololoi da ristikanzoin tervehytty.

Pyörän ylintazot

kohenda

Vuvves 1995 Fred Rompel'berg (Gollandii) ajoi pyöräl vauhtil 268,83 km/č.

Vuvves 2009 18. syvyskuudu Sem Uittingem ajoi magavopyöräl vauhtil 133,28 km/č.

Vuvves 2010 Markus Štol'ts ajoi pyöräl vauhtil 210 km/č.