Frantsien kieli

Francien kieli (fr. français) kuuluu romuanizih kielih. Muamankielenny francien kielekse pagizou läs 75,9 miljonua hengie da toizennu kielenny 87 miljonua hengie. Francien kielen pagizijoi kučutah frankofonizikse. Francien kieli on yksi Jevroupan liiton da Yhtistynnyzien Kanzukundien virrallizis kielis da rahvahienvälizen poštan ainavo kieli, sego toizien järjestölöin kieli. Net järjestöt ollah: Jevroupan nevvosto, Jevroupan yleisradivoliitto, Rahvahienväline olimpiuadankomitiettu, Muailman kauppujärjestö, Nato dmi. Francien kielen kirjaimikkoh kuulutah 26 latinalastu kirjaindu, kaksi ligaturua, da viizi diakrittistu merkii.

Frantsien kielen malto Eu-mualois

Murdehet

Francien paginkieles on suurii alovehellizii eroloi. Standardufrancien kieli perustuu Pohjois-Francies paistuh kieleh. Pohjois-Francien da Suvi-Francien välil eroloih kuuluu sego Pohjois-Francien uvuluarine r sego espuanien, kataluanan da oksituanan vaikutus Suvi-Francieh.

Francien kielen stuatussu

Virralline stuatusu Francies

Francien konstitutsien mugah kieli sai virrallizen stuatusan vuvvennu 1992. Kai virrallizet dokumentat da sobimukset pidäy kirjoittua francien kielel. Gu rekluamas on vieraskielizet sanat, net pidäy kiändiä.

Virralline stuatusu Kanuadas

Francien kieli on Kvibek-muakunnan virralline kieli. Sežo se on yksi toizes Kanuadan da New Brunswick-muakunnan virrallizes kieles.

Stuatusu toizis mualois

Virralline kieli:

• Monako
• Gvinea
• Benin
• Burkina Faso
• Gabon
• Gvinea
• Kongon Demokruatilline Tazavaldu (endine Zair)
• Kongon Tazavaldu
• Kot-d’Ivuar
• Madagaskar
• Mali
• Nigeru
• Senegalu
• Togo

Yksi toizes virrallizes kieles

• Andorra
• Kanuadu
• Gaiti
• Livanu
• Burundi
• Džibuti
• Kamerun
• Ruanda
• Keski Afriekan Tazavaldu
• Čad

Yksi kolmes virrallizes kieles:

• Bel’gii
• L’uksemburgu
• Ekvuatourielline Gvinei

Yksi nelläs virrallizes kieles

• Šveitsarii