Lemmekki

Lemmekki (ven. незабудка, lat. Myosótis, muinas-gretsien kieles kiännetynny tarkoittau «hiiren korvua») on yksi- da monivuodine heinykazvi. Kuuluu Buračnikkazien (lat. Boraginales) pereheh. Monii lemmekin lajiloi kazvatetah dekoratiivizinnu.

Ulgonägö

Lemmekki ei ole suuri kazvol, sen varzi on varbakas, 10-40 sentii pitky. Kai kukku on ”karvaine” rouno. Lemmeken lehtet kazvetah toine toizele peräh juuri varrespäi. Kukkazet ollah taivahankarvazet keldazien ”silmienke”, toiči rouzovoit libo valgiet.

Kukindu

Lemmekki kukkiu oraskuus algajen kezäkuun puolivälissäh. Parembi da hätkembi lemmekki kukkiu pilvežäs kohtas, päivypastos kukinduaigu lyhenöy, kazvi kukkiu sit läs 20 päiviä.

Kazvandu

Lemmekkii kazvau Jevroupas, Aazies, Amerikas, Suvi-Afriekas, Avstralies da Uvves Zelandies. Kazvi suvaiččou kostieloi alovehii. Lemmekkii kazvau aholoil, kus on hyvä da uuzi mua. Erähäi lajit, kui suolemmekki, voijah kazvua jogiloin rannoil, suoloin lähäl, ojazien myödäh.

Akkiloičus

Eräs lemmekin laji – Myosotis czekanowskii – on akkiloittavannu, se kuuluu Ven’an Federatsien Ruskieh kniigah.

Käyttö

Rahvahan liečetiijos lemmekkii tässäh käytetäh rohtukazvinnu keuhkoloin taudiloih.