Karhumägi

Karhumägi
	Gerbu
Mua	Ven'a
Aloveh	Karjalan tazavaldu
Piiri	Karhumäin piiri
Koordinuatat	62°55′01″ p. l. 34°27′24″ pn. p. / 62.9171306° p. l. 34.4568889° pn. p. (G) (O) (Я)
Perustettu	1916
Pindu-ala	14 nellikkökilometri; km²
Rahvastu	▼11 737 hengie (2023);
Aiguvyöhykeh	UTC+3[d]
Telefonan koudu	81434
Poštuindeksat	186350
Virralline sivu	medgora.ru

Karhumägi (ven. Медвежьегорск (Medvežjegorsk), suom. Karhumäki) on linnu (vuvves 1938 algajen) Ven’al, Karjalan tazavallas. Se on Karhumäin piirin hallindolline keskus.

Karhumägi

Karhumägi, Karjalan tazavaldu

Nimi

1938 vuodessah eländykohtua kučuttih ”Medvežja Gora”, a raudutieazetuskohtua kučutah muga nygöigi.

Muantiijolline olopaikku

Karhumägi sijoittuu Oniegan järven rannal, 152 km Petroskoispäi pohjazeh, Karjalan tazavallan keskiozas, Suuren lahten (Bol’šaja guba) luodehel, Kumsan da Vičkan jovensuulois. Linnan ymbäri ollah čomat kallivot da čuuruvuarat, kudamil kazvetah havumečät.

Ilmasto

Vuvven keskilämbötila on 2,2 °C.
Ilman kostevus on 79,9%.
Tuulen keskivauhti on 1,6 m/s.

Pakkaskuun keskilämbötila Karhumäis 1961–1990 vuoziloin norman mugah on -13 astettu, uvven norman mugah se on -10,6 astettu. Kezäl vähän aigua ollah valgiet yöt.

Histourii

Vuonnu 1914 Ven’an valdukundu yhtyi Enzimäzeh muailman voinah. Pidi rakendua raududorogua Barentsan meren jiädymättömile lahtile. Vuonnu 1915 allettih rakendua Murmanskan portua Kol’skois lahtes, kaksi piendy portua Kemis da Sorokas da vie raududorogua, kudamal pidi yhtistiä Romanov-na-Murmane Petrogradanke.

Medvežja Gora –azetuskohtu nostettih Oniegan järven rannal, kudamal ei eletty rahvahat. Azetuskohtan lähäl rakendettih samannimine pos’olku. Vuonnu 1915 järven rannal rakendettih pristani. Rakendusainehet raududorogah niškoi ruvettih tuomah viel Petrogradaspäi Medvežja Gora –eländykohtah.

Vuonnu 1916 arhitektoran R.M. Gaben projektan mugah rakendettih puuvokzualu šatrovoin levonke da špil’anke. Tämä vokzualu säilyi täh aigassah pieniloin uvvistandoinke. Kylmykuus vuonnu 1916 lähtiettih enzimäzet junat. Täh aigah azetuskohtan lähäl eli jo 300 ristikanzua kahtes pos’olkas – Zaharjevskois da Železnodorožnois. Tämä azetuskohtu oli Povenetskoin ujezdan alovehel.

Vuonnu 1930 nevvostovaldu käski rakendamah Belomorskan-Baltien kanualan. Srojun da Belomorskan-Baltien luagerin (BelBaltLag) hallindolline keskus oli Medvežja Gora –azetuskohtu da pos’olku sen lähäl. Kanualu pandih käyttöh 2. elokuudu vuonna 1933.

Karhumäis oldih nahkan pieksändy- da kengien ombeluzavodat. Kombinuattu muokkai puudu 12 piloruamas, luajittih puusepän valmistehet da pertilomut.

Vuonna 1938 ruadopos’olku Medvežja Gora sai linnan stuatusan Medvežjegorsk-nimenke.

Nähtävykset

raudutievokzualu, 1916 (arhitektoru on R.M. Gabe);
Belomorskan-Baltien kanualan haldivon kodi, 1934;
Sovetskoin-Suomelazen voinan aijan (1941–1944) suomelaine lujitusaloveh. Puolistuslaittehet säilyttih Lysuha-mäil;
peštšerat;
koski Vička-jovel;
Mustokalmisto ”Sandarmoh” – kohtu, kus ammuttih repressien aijan (1937–1940) ristikanzoi.

↑ Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2023 года (с учётом итогов Всероссийской переписи населения 2020 г.) — Федеральная служба государственной статистики, 2023.

[Q126719912-1] Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2023 года (с учётом итогов Всероссийской переписи населения 2020 г.) — Федеральная служба государственной статистики, 2023.

[1]