Dmitrii Bubrih
Dmitrii Vladimirovič Bubrih (13. (J: 25) elokuudu 1890 – 30. kylmykuudu 1949) oli Ven’an da Nevvostoliiton kielentutkii, professoru, tiedoloin douhturi da Nevvostoliiton Tiedoakadeemien kirjazienvaihtai.[3] Händy pietäh Ven’an suomi-ugrilazen kielitiijon perustajannu.[4] Häi kirjutti ruadoloi ven’an, sluavilazis da suomi-ugrilazis kielis, itämerensuomelazien rahvahien fol’klouras, kielien verdailu-histouriellizes da leviemisalovehtiijos. Häi kirjutti enämbi 130 ilmah piästettyy tutkimustu sego äijii käzikirjutuksii[5]. Häi pidi aktiivistu pedagougu- sego tiedotoimindua.
| Dmitrii Bubrih | |
|---|---|
 | |
| Ammatti: | kielentutkii, professoru |
| Rodivui: | 25. heinykuudu 1890 или 1890[1] |
| Roindukohtu: | Piiteri |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 30. kylmykuudu 1949[2] или 1949[1] |
| Kuolendukohtu: | Leningruadu |
.svg){kind=small}
Eloskerdu
kohenda
Bubrih oli roinnuhes Piiterin keskiopastuslaitoksien ven’an kielen opastajan Vladimir F’odorovič Bubrihan perehes ezmäzenny lapsennu. Vahnembat oldih opastunnuot ristikanzat da maltettih germuanien, anglien da ruočin kielii. Gimnuazies olles häigi ozutti omii kielineroloi opastujen tarkah grecien da latinan kielih.[4] Vuvvennu 1909 gimnuazien loppiettuu häi sai kuldumedalin.[6]
Gimnuaziedu jälles Bubrih opastui Piiterin yliopistos histouriellis-filolougizen tiedokunnan sluavilas-ven’an kielien ozastol. Jo opastujes häi piätti ruveta kielentutkijakse. Demokruattizih tradicieloih kazvatetunnu hänel rodih probliemua reakcionnoin (konservatiivizen) načal’stvanke. Omassah eloskerdan mugah vuvvennu 1911 händy otettih kiini da ajettih iäre Piiterispäi opastujien kerähmölöih yhtymizen periä.[4] Jälgimäi häi piäzi järilleh Piiterih jatkamah opastundua da loppi yliopiston vuvvennu 1913 ezmäzen astehen diplomanke.[6] Yliopiston loppiettuu häi rubei luadimah ven’an kielen sanakniigua omassah opastajan A. A. Šahmatovan rekomendacien periä.[4] 1920-luvun jälgipuolel Bubrih rubei siirdymäh suomi-ugrilazii kielien tutkimizeh da johti moniluguzii murdehenkeriändymatkoi kui Mordouvieh da Udmurtieh mugai Karjalah.[5] 1930-luvul häi ruadoi lujah suomi-ugrilazien kanzoin kirjukielien luajindah niškoi.[4]
Revol’ucien jälles Bubrih ruadoi opastajannu Moskovan da Piiterin korgielois opastuslaitoksis da oli Moskovan, Leningruadan da Petroskoin yliopistoloin suomelas-ugrilazien kielien laitoksien johtajannu.[3] Händy kučuttih sežo Nikolai Marran nimie kandajah Kielen da ajattelun instituuttah[4], kudamas häi rubei ruadamah vuvves 1934 algajen suomi-ugrilazen ozaston johtajannu.[5]
Vuozinnu 1932–33 «suomelazennu nacionalistannu» Bubrihua tahtottih ottua kiini, ga ei otettu.lähte? Kui äijii toizii suomi-ugrilazien kielien tutkijoi, händy otettih plenah 9. pakkaskuudu 1938[4] da suudittih surmah. Ga vuvvennu 1939 händy sanottih viärättömäkse da piästettih välläle.
Vuvves 1947 algajen häi oli Petroskois ruadajan Karjal-suomelazen histourien, kielen da literatuuran instituutan johtajannu. Vuozinnu 1948–49, konzu piettih ideolougiihommii kosmopolitizmua vastah, Bubrihua uvvessah suudittih. Täl kerdua tiedomiesty vastah oldih marristat, kudualoin johtajannu oli F. P. Filin, sego erähät Bubrihan endizet opastujat, kudualoin keskes oli V. I. Alatirevlähte?. Bubrihan verdailu-histouriellizen kielitiijon metoudu ei heijän mugah olluh eigo tiijolline eigo marksizman mugaine. Viäritändy da pahat paginat pahoi vaikutettih Bubrihan tervehyöh. Erähän marin kielen luvendon aigah Bubrih voimatui da 20 minuuttua myöhembäh kuoli syväininfarktan periä Leningruadan yliopiston seinis.[4]
Bubrihan panos tiedoh
kohendaBubrih kirjutti enämbi 130 kielitiijollistu tutkimustu[5] da händy pietäh Ven’an suomi-ugrilazen kielitiijon perustajannu.[4]. Hänen enzimäzet ruavot oldih omistettu ven’an murdehile, sluavilazien kielien histouriellizele iäniopile da indojevrouppalazien kielien painosistiemale. Bubrih puolisti dissertacien – sikse rodih hänen Severnokašubskaja sistema udarenija-nimine kniigu (1924). Sen ylen korgiesti arvosti tundiettu Francien kielentutkii A. Meije. N. Trubeckoi kirjutti, gu Bubrihan tutkimus on n’erokas tutkimus huolimattah sih, gu voi olla hänen teorielois tulou kieldävyö myöhembi. Ližäkse häi kirjutti ezimerkikse karjalan, erzä-mordvan da komin kieliopit, suomen, udmurtien, komin da toizien suomi-ugrilazien kielien histouriellizen iäniopin sego morfolougien tutkimukset da ruavot Kalevala-eeposan roindas.
Vuozien 1920 puolivälis algajen Bubrih tutki vai suomi-ugrilazii kielii. Häi kävyi ruadomatkoile Karjalah, Udmurtieh da Mordouvieh, da pani kai väit, gu Ven’al oldas perustettu suomi-ugrilazien kielien laitokset. Hänen avul nämmien kielien edustajat opastuttih laitoksien specialistoikse. Häi keräi äijän näyttehii suomi-ugrilazien kielien murdehis da otti ozua karjalan, vepsän, ižoran, mordvan, udmurtien, marin, hantin da mansin kirjukielien luadimizeh[4].
Bubrihan ruado karjalan kieleh näh
kohendaKarjalan kieli rubei kiinnittämäh Bubrihan mieldy 1920-luvun lopul. Ezmästy kerdua häi kävyi sie oraskuus 1928, da Karjalan tutkimusseuran kerähmös häi pagizi suomi-ugrilazien tazavaldoin kirjukielien luajindah da murdehien tutkimizeh näh. Vuvvennu 1930 häi rubei planiiruimah karjalan kielen murrehatlassua, kudamah tulis tieduo eri eländykohtien murdehen fonetiekas, morfolougies, sintaksies da sanastos.[5] Samannu vuvvennu häi ehtotti, gu tverinkarjalazih niškoi pidäy luadie kirjukieli Kalininin alovehele, eigo käyttiä suomie virrallizennu kielenny. 30-luvun allun ”kielitoran” aigua häi puolisti karjalazien oigevuttu omah kieleh da sellitti, gu karjal da suomi jo tuhat vuottu tagaperin erottih omikse kielikse, da gu net ollah samah tabah eri kielet kui hos ven’an da ukrainan libo pol’šan kielet.[7]
Vuvvennu 1937, konzu karjalas rodih Karjalan tazavallan kolmas virralline kieli ven’an da suomen rinnale, Bubrih sai tehtäväkse luadie normatiivine kielioppi yhtenäzele karjalan kirjukielele. Bubrihan mugah uuzi kirjukieli pidi luadie yhtistämäl kai karjalan murdehet da valličemal sih moizet piirdehet, kudamat pätäh kaikile pagizijoile murdehes rippumattah.[7] Samannu vuvvennu jullattih hänen luajittu murrehkerävysprogrammu, kudamas oli nenga 2 000 kyzymysty murrehpiirdehien keriändäh niškoi. Instituutoin da hieruškolien opastajat da opastujat kerättih tiedoloi nenga 150 hieruspäi. Sygyzyh mennes yliopisto-opastujat luajittih Bubrihanke nenga 100 kartua.[8] Vie samannu vuvvennu piäzi ilmah Bubrihan luajittu kielioppi Grammatika karel’skogo jazyka (fonetika, morfologija).[7]
Voinan jälles Bubrih uvvessah piäzi ruadamah murrehatlasah niškoi. Vuozinnu 1947–1948 V. Smirnova-Bubrih da G. Kert luajittih hänen opastuksel nenga 800 murrehkartua.[9] Niilöin pohjalpäi Bubrih jagoi karjalan kielen kolmeh piämurdeheh: varzinkarjalah, livvih da lyydih. Häi piätteli, gu karjalazes rahvahas on kaksi etnillisty elementua, toine ammuzes karjalan heimos, toine – vepsäläzispäi. Muga häi ozutti, gu karjalazet ollah oma rahvas, eigo Häme-heimon jälgeläzii, kui duumaittih aijembi.[4]
Lähtehet
kohenda- Anttikoski, Esa: Neuvostoliiton kielipolitiikkaa: Karjalan kirjakielen suunnittelu 1930-luvulla. Joensuun yliopisto, 1998. Tevoksen verkoversii (viitattu 16.2.2016).
- Kert, Georgii: Очерки по карельскому языку: Исследования и размышления, s. 80–107. Karelija, 2000. ISBN 5-7545-0749-6. Tevoksen verkoversii (viitattu 10.2.2016).
- Kert, G. & R’agojev, V. Предисловне. Tevokses Bubrih, D. V., Bel’akov, A. A. & Punžina, A. V.: Диалектологический атлас карельского язика (red. Sailas, L.). Suomalais-Ugrilainen Seura, 1997.
- Бубрих Дмитрий Владимирович (1890-1949)... Исаран. Viitattu 10.2.2016.
- Жизнеописание Дмитрия Владимировича Бубриха Институт лингвистических исследований РАН. Viitattu 10.2.2016.
Viittehet
kohenda- ↑ 1,0 1,1 Люди и судьбы. Биобиблиографический словарь востоковедов - жертв политического террора в советский период (1917-1991) — СПб: Петербургское Востоковедение, 2013. — ISBN 978-5-85803-225-0
- ↑ [[::d:Q17378135|Бубрих Дмитрий Владимирович]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. Проверено 27 сентября 2015.
- ↑ 3,0 3,1 http://isaran.ru/?q=ru/fund&guid=97C5FEE2-13C7-31DF-326D-1B823D89A907&ida=13&str=%D0%B1%D1%83%D0%B1%D1%80%D0%B8%D1%85
- ↑ 4,00 4,01 4,02 4,03 4,04 4,05 4,06 4,07 4,08 4,09 4,10 Kert, 2000.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Kert & R’agojev 1997 s. 1.
- ↑ 6,0 6,1 https://web.archive.org/web/20160304123303/http://iling.spb.ru/pdf/liudi/bubrih.html
- ↑ 7,0 7,1 7,2 Anttikoski, 1998.
- ↑ Kert & R’agojev 1997, s. 2.
- ↑ Kert & R’agojev 1997, s. 3.