Vahalaukku (ven. волнушка) on Kuorisienien roduu. Se on syödävy sieni da syödävis sienis vikse magevimii. Karjalakse vie sidä sanotah vahoi. Vahalaukkuu on eri lajii.

Vahalaukku
Vahalaukku

Ulgonägö kohenda

Kaččomattah sih, ku vahalaukkuu on eri lajii, nägemäl net ollah läs yhtenjyttymät. Sienen šliäppy on mygyry, kazvahuu rodieu lačakokse da sen keskeh rodieu syvä haudaine. Diametras šliäpän suurus voi olla 4-12 sentii. Vahalaukun jalgaine on luja da kova. Se voi olla 3-6 sentii korgei da 1-2 sentii levei. Maiduo lähtöy sienespäi hyvin. Sil on valgei väri da kačker magu.

Syväinpuoli kohenda

Vahalaukku on ylen hyvä tervehyöle. Sit on C, B6 vitamiinua, gl’ukozua, fruktozua, foliihappamehtu da äijy minerualuainehtu. Vahalaukul on kylmändyksii, kivistyksii, bakteerieloi, tavvintuojii mikrouboi vastustajii ominažuzii. Se lujendau imunitiettua da auttau loppullizes tervehtyndäs taudiloin jälles, andau vägie jälles älyllisty da fiizisty väzyndiä, parandau nägyö, kynzii, hibjua, tukkii.

Kazvandu kohenda

Ven’al vahalaukku on tundiettu sieni, sidä kazvau kaikkiel da hyvin. Se vikse sendäh, ku vahalaukku suvaiččou kazvua koivuloin uale. Yhtelläh sidä on segamečisgi. Enimilleh vahalaukkuu kazvau vahnoin puuloin uale. Erähät sienen lajit ruvetah kazvamah kezäkuun lopus da vie ligakuus voibi kerätä niidy. Enin siendy rodieu heinykuun lopus elokuun loppussah.

Valmistamine kohenda

Vahalaukkuu suolatah, marinuijah da kuivatah. Enne valmistandua vahalaukut pidäy livottua da hätken pidiä vies, kargei magu niilöis lähtöy iäre. Sit sienet pidäy keittiä da enzimäzet viet, kudamis net kiehuttih, kuadua iäre. Sit äski vahalaukkuu voibi suolata libo marinuija. Vahalaukkuu voibi kylmätägi, ga temperatuuru pakastimes pidäy olla ei enämbiä migu 18 gruadussii pakkastu. Sit vuvven aigah vahalaukule ei rodei nimidä, sienen hyvät puolet säilytäh. Yhtellah paras on syvvä niidy enzimäzes puoles vuvves.