Uralilazet kielet
Uralilazet kielet ollah kielijoukko, niilöi pagizou läs 20 miljounua inehmizii, niilöi paistah enimäl Ven'as, Vengriis, Suomes da Estouniis. Kaikis suurin uralilaine kieli on vengrien kieli. Läs kai uralilazet kielet ollah vuaras kuolla paičči suomen, vengrien da eestin kielet. Uralilazis kielis on kaksi piäjoukkuo, net ollah samojedilazet da suomelas-ugrilazet kielet de net yhtes luajitah Uralilazet kielet, hos tänäpäi on kiistuo ku neče on oigei taba erittiä niilöi libo viärä.
Suomelas-ugrilazet kielet
kohendaSuomelas-ugrilazet kielet, kudamii on 15, javotahes 7 oksah.
- Baltiekkusuomelaine oksu: karjalan, suomen, vepsän, ižoran; eestin, võron, vodin da liivin kielet. Kai nämmä mainitut kielet ollah lähisugukielet.
- Saamelaine oksu: saamen kieli, kudai jagahes kahteh loittozeh toine toizes piämurdeheh (päivännouzupuoline da päivänlaskupuoline piämurreh).
- Mordvalaine oksu: erzän da mokšan kielet.
- Marilaine oksu: niittymarin da mägimarin kielet.
- Permiläine oksu: udmurtan, zir'ankomin da permikomin kielet.
- Obinugrilaine oksu: hantin da mansin kielet.
- Vengrieläine oksu: Vengrien kieli.
Samojedilazet kielet
kohendaSamojedilazii kielii on 4: nenetsan, enetsan, selkupan da nganasanan kielet.