UNESCO

UNESCO libo Yhtistynnyözien kanzukundien kazvatus-, tiedo- ja kul'tuurujärjestö (angl. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) on yksi Yhtistynnyözien kanzukundien iččenäzis eričysjärjestölöis, kuduan tarkoituksennu on kazvatuksen, tiijon da kul'tuuran vuoh eistiä rauhua da kanzoinvälisty yhtesruaduo.

UNESCO perustettih 16. kylmykuudu 1945, da sih kuuluu 195 jäzenmuadu. ^[1]

Tavoittehet da tehtävät

UNESCON tunnusvirkeh ”Building peace in the minds of men and women”, ”Rauhanluadimine miehien da naizien mielis” pohjuau järjestön toizen muailmanvoinan jälgehizes perussiännös, kudai algau sanoin: “ku roitah voinat ristikanzoin mielis, sežo rauhan puolistus pidäy luadie ristikanzoin mielih”.^[2] Perussiännön mugah UNESCOn tehtävänny on avvuttua eistiä rauhan luadimistu, keyhyön vähendämisty, kestäviä kehitysty da kul'tuuroinvälisty dialougua eistäjen rahvahien välisty yhtesruaduo kazvatuksen, tiijon, kul'tuuran da viestindän vuoh.

Muailmanperindö

UNESCO on vuvves 1972 algajen ylläpidänyh muailmanperindöluvetteluo. Tavoittehennu on eri kanzukundien ainavoluaduzen perindön arvostuksen ližiämine da sit koskijan tiijon levittämine. Elokuus 2015 muailmanperindöluvettelos oli 1 031 kohtettu, kudualois 802 on kul'tuurukohtehii, 197 luondokohtehii da 32 yhtistettyy kohtettu.^[3]

Organizatsii

UNESCO on kanzoinväline valdivoloin väline järjestö, kuduan korgevin piättäi elin on joga toine vuozi kerävyi yleiskerähmö, kudai vastuau politiekan perusliinielöis da hyväksyy programman da budžietan. Piätöksien todevuttamizes vastuau 58 jäzenmuas kerätty, kaksi kerdua vuvves kerävyi hallindonevvosto.

UNESCOn piäjohtai vallitah nygözin nellivuodehizele kavvele. UNESCOn piäjohtajinnu ollah oldu:^[4]

piäjohtai	virgukauzi	mua
Julian Huxley	1946–1948	Britannii
Jaime Torres Bodet	1948–1952	Mehiko
John Wilkinson Taylor vt.	1952–1953	Yhtysvallat
Luther Evans	1953–1958	Yhtysvallat
Vittorino Veronese	1958–1961	Italii
René Maheu vt. vuosina 1961–1962	1962–1974	Frantsii
Amadou-Mahtar M’Bow	1974–1987	Senegal
Federico Mayor Zaragoza	1987–1999	Ispanii
Kōichirō Matsuura	1999–2009	Japounii
Irina Bokova	2009–2017	Bulgarii
Audrey Azoulay	2017–	Frantsii

Aihies muijal

UNESCON sivusto

Lähtehet

↑ http://www.unesco.org/new/en/member-states/countries/%7C Nimekeh =List of the 195 Members (and the 8 Associate Members) of UNESCO | Ilmahpiästäi = UNESCO | Viitattu =18.12.2011
↑ http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/perussaanto%7C Nimekeh = Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 30/1956 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perussääntö| Luadii = UNESCOn yleiskerähmö 16. kylmykuuta 1945 | Ilmahpiästäi = Opastusministerstvu | Viitattu = 5.9.2014
↑ http://whc.unesco.org/en/list/ | Nimekeh = World Heritage List | Ilmahpiästäi = UNESCO | Viitattu = 25.8.2015 | Kieli = Šablonu:En}}
↑ UNESCO http://www.unesco.org/new/en/unesco/about-us/who-we-are/director-general/the-organization/the-directors-general/ | Nimekeh = Directors-General | Ilmahpiästäi= UNESCO | Viitattu = 28.8.2015 | Kieli = Šablonu:En}}

[1] ttp://www.unesco.org/new/en/member-states/countries/%7C Nimekeh =List of the 195 Members (and the 8 Associate Members) of UNESCO | Ilmahpiästäi = UNESCO | Viitattu =18.12.2011

[2] ttp://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/perussaanto%7C Nimekeh = Suomen säädöskokoelman sopimussarja n:o 30/1956 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perussääntö| Luadii = UNESCOn yleiskerähmö 16. kylmykuuta 1945 | Ilmahpiästäi = Opastusministerstvu | Viitattu = 5.9.2014

[3] ttp://whc.unesco.org/en/list/ | Nimekeh = World Heritage List | Ilmahpiästäi = UNESCO | Viitattu = 25.8.2015 | Kieli = Šablonu:En}}

[4] UNESCO http://www.unesco.org/new/en/unesco/about-us/who-we-are/director-general/the-organization/the-directors-general/ | Nimekeh = Directors-General | Ilmahpiästäi= UNESCO | Viitattu = 28.8.2015 | Kieli = Šablonu:En}}

[1]

[2]

[3]

[4]