Tatarstuanan tazavaldu libo Tatarstuanu (tat. Татарстан Республикасы) on Ven'an federacien tazavaldu. Se kuuluu Volganrannikon federuallizeh piirih.

Tatarstuanu
Flagu[d]Gerbu[d]
Perustamizen paivymiäry 30. elokuudu 1990
Kuva
Virralline nimi ven. Татарская Советская Социалистическая Республика
tat. Татарстан
Lyhyt nimi Татарская ССР
Nimen alkuperä tataarit[d] и -stan[d]
Demonyymi Tatarstánach
Virralline kieli Ven'an kieli и Tatuaroin kieli
Valdivongimnu Tatarstanin tasavallan hymni[d]
Manner Jevrouppu
Valdivo
Piälinnu Kazan[d]
Haldivollispaikalline miäry Ven'a[1]
Aigualoveh Moskovan aika[d], Europe/Moscow[d][2] и UTC+3[d]
Maantieteellinen muoto Data:Russia/Tatarstan.map
Valtionpäämiehen nimike Tatarstanin johtaja[d]
Valtionpäämies Röstäm Miñnexanof[d]
Halličuksen piämiehen nimi Prime Minister of Tatarstan[d]
Halličuksen johtai Alexey Pesoshin[d][3][4]
Lainsäädäntöelin State Council of the Republic of Tatarstan[d]
Rahvahan lugumiäry
  • 4 003 016 hengi
Hallinnolliset osa-alueet Kazan[d], Naberezhnye Chelny Urban Okrug[d], Agryzin piiri[d], Aznakajevon piiri[d], Aksubajevon piiri[d], Aktanyšin piiri[d], Aleksejevskojen piiri[d], Alkejevon piiri[d], Almetyevsky District[d], Apastovsky District[d], Arçan piiri[d], Atninsky District[d], Bavlinsky District[d], Baltasin piiri[d], Bugulminsky District[d], Buinsky District[d], Verkhneuslonsky District[d], Vysokogorsky District[d], Drozhzhanovsky District[d], Yelabuzhsky District[d], Zainsky District[d], Zelenodolsky District[d], Kajbitskin piiri[d], Kamsko-Ustyinsky District[d], Spassky District[d], Kukmorsky District[d], Laishevsky District[d], Leninogorsky District[d], Mamadyshsky District[d], Mendeleyevsky District[d], Menzelinsky District[d], Muslyumovsky District[d], Nizhnekamsky District[d], Novosheshminsky District[d], Nurlatsky District[d], Pestrechinsky District[d], Rybno-Slobodsky District[d], Sabinsky District[d], Sarmanovsky District[d], Jutazan piiri[d], Tetyushsky District[d], Tyulyachinsky District[d], Tukayevsky District[d], Cheremshansky District[d] и Chistopolsky District[d]
Valuutta rubl’u[d]
Rajoittuu Tšuvassia[d], Mari-El, Kirovin alue[d], Udmurtii, Baškortostan[d], Orenburgin alue[d], Samaran alue[d] и Uljanovskin alue[d]
Korvasi Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta[d]
Käytetty kieli Tatuaroin kieli и Ven'an kieli
Palkindot
Kansojen ystävyyden kunniamerkki
Pinduala
  • 67 847 nellikkökilometri
Virralline kodisivu tatarstan.ru
Kuva sijaintikartasta
Muistomerkkien luettelo list of cultural heritage monuments in Tatarstan[d]
Aiheen talous economy of Tatarstan[d]
Sosiaalisen median seuraajat 8 320±9[5]
Rekisterikilven koodi 16 и 116
Luokka kohteen kunniakansalaisille Q7981589?
Luokka tänne haudatuille ihmisille Q7978345?
Category for the view of the item [d]
Luokka kartoille [d]
Tatarstuanu (Ven'a)
Mediafailat Wikiskluavul

Koordinuatat: 55°33′ p. l. 50°56′ pn. p. / 55.550° p. l. 50.933° pn. p. / 55.550; 50.933 (G) (O)

Tazavaldu perustettih 27. oraskuudu vuvvennu 1920 kogo Ven’an piälimäzen toimehpanokomitietan da Rahvahan komissuaroin nevvoston piätöksen mugah. 5. talvikuudu vuvvennu 1936 tazavallan nimi muutui Tatuarien avtonoumizekse socialistizekse Nevvostotazavallakse.

30. elokuudu vuvvennu 1990, konzu hyväksyttih Iččenäžyön deklaracii, tazavaldu sai Tatuarien socialistine Nevvostotazavaldu -nimen. 7. tuhukuudu vuvvennu 1992 tazavallan nimi muutui Tatarstuanan tazavallakse.

Nemet Tatarstuanu da Tatarstuanan tazavaldu ollah samanarvozet. Tazavallan piälinnu on Kazan’i. Tatarstuanan tazavallal on yhtehine raja Kirovan, Ul’janovskan, Samuaran da Orenburgan alovehien sego Baškortostuanan, Marii El:an, Udmurtien da Čuvašien tazavalloinke.

Virallizet kielet ollah ven’a da tatuaroin kieli.

Geogruafii

kohenda

Tatarstuanu on sijoitannuhes Ven’an Jevruoppuozah, Päivännouzu-Jevruopan tazangol, kohtah, kus tullah yhteh Volga da Kama-jovet.

Tatarstuanan pinduala on 67 836 km². Tazavallan alovehen piduhus pohjazes suvehpäi on 290 km, päivänlaskus päivännouzuhpäi on 460 km.

Tatarstuanan korgevin kohtu on Čatir-Tau -ylängö.

Huomavukset

kohenda
  1. ОКТМО Проверено 13 марта 2015.
  2. https://data.iana.org/time-zones/tzdb-2021e/europe
  3. http://www.azatliq.org/a/28434481.html
  4. http://www.idelreal.org/a/28434564.html
  5. Интерфейс программирования приложения YouTube Проверено 14 января 2024.