Sortavalan pajopruazniekku

Sortavalan pajopruazniekku (suomekse Sortavalan Laulujuhlat) on vahnu karjalaine pruazniekku, kudai sai allun 1896 vuvvel Sortavalas da kudamua piettih linnas Vakkosalmen pajolaval. Se oli kanzonväline kul’tuurupido. Pajopruazniekkua ruvettih uvvessah pidämäh Sortavalas vuvvennu 2012. Tämän jälgeh sidä pietäh kezäl eri Karjalan da Suomen linnois Karjalaine pajopruazniekku (suomekse Karjalaiset laulujuhlat) –nimel.

Histourii

Pajopruazniekkua piettih Sortavalas vuozil 1896, 1906, 1926 da 1935. Vuvvennu 1896, konzu piettih enzimäine pruazniekku, Sortavalan Vakkosalmen puustoh oli azetettu pajolava, sen luadijannu oli Yrjo Blomstedt.

Vuvvennu 1906 pajofestivualin hantuzis piettih kandelehelsoittajien kilvat. Iivana Bogdanov tuli niilois voittajakse.

Vuvven 1926 pruazniekkah niškoi Jean Sibelius kirjutti kantuatan ”Vainon virzi”.

Vuvven 1935 pruazniekan aigah oli avattu tundietun suistamolazen runonpajattajan Petri Šemeikan mustopačas. Paččahan luadijannu on Alpo Sailo.

Sortavalan laulujuhlat ainos kerättih äijy rahvastu. Sortaval hos oli pieni linnu da eläjiä sie ei olluh äijiä, ga muuzikkuelos linnas oli kehitynnyh. Kai rahvas: liäkärit da bankoin ižändät, opastajat da ofitsierat, muanruadajat da virgumiehet oldih muuzikas kiini. Silloi pikoi pienes kyläsgi oli oma pajojoukko. Sortavalan pruazniekku oli hyvä mahto rahvahal toizii kaččuo da iččie ozuttua.

Vuvvel 1935 piettyy pruazniekkua – suurdu Kalevalan pruazniekkua – Suomes pietäh merkittävimänny pajotapahtumannu. Silloi kezäkuul Sortavalan linnan rahvaslugu kazvoi viideh kerdah. Vakkosalmen puustoh tuli vähiä vajai kahtukymmendy tuhattu hengie. Eläjiähäi linnas oli vai nellipuolenke tuhattu.

Elävytetty perindö

Uvvessah pidämäh pajopruazniekkua Sortavalas ruvettih vuvvennu 2012 Reijo Pajamon da Reino Konozen kehoitukses. Reijo Pajamo on filosoufien douhturi, perindöllizen muuzikkukul’tuuran tutkii. Mies piästi ilmah kirjan ”Sortavala, Laatokan laulava kaupunki”. Reino Kononen on Suomes ruadajan Suojärven pitäjäseuran piälikkö.

Vuvven 2012 pruazniekku kesti kaksi päiviä. Sidä piettih Sortavalan linnan päivien hantuzis. Pruazniekan enzi piän oli seminuaru, kudamas paistih Suomen da Karjalan tutkijat: Reijo Pajamo, Tapio Hämynen, Irina Semakova, Oman Pajon johtai L’ubov’ Nikitina. Seminuaran teemannu oli Raja-Karjalan pajoperindö.

Tämän jälgeh pajopruazniekkua piettih:

• Vuvvennu 2013 – Petroskois
  
• Vuvvennu 2014 – Jovensuus Suomes
  
• Vuvvennu 2015 – Sortavalas
  
• Vuvvennu 2016 – Nurmekses Suomes
  
• Vuvvennu 2017 pajopruazniekku pietäh Anuksenlinnas
  
• Vuvvennu 2019 – Sortavalas
  

Tarkoitus

Pajopruazniekan suurennu ruavonnu paiči pajojoukkoloin da horien yhteh keriämisty on karjalan kielen ezile tuondu pajolois, paginas da seminuarois da mollembien puolien rajoin rahvahien yhteisruavon kehittämine.

Linkit

https://web.archive.org/web/20170420221034/http://www.karjalaisetlaulujuhlat.net/historia.html