Puatane
Puadane (ven. Паданы, suom. Paatene) on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin kylä. Se on Puadanen kyläkunnan haldivolline keskus.
Kylä
Ozuta/peitä kartoi
|
Muantiedo
kohendaKylä sijoittuu lahten rannal, Seesjärven päivänlaskuozas, 92 kilometrin piäs Karhumäispäi.
Puadanen rahvahan lugumiäry
kohenda1989 | 2009 | 2010 | 2013 |
---|---|---|---|
1558 | ↘1158 | ↘937 | ↘800 |
Histourii
kohendaNikol’skoi Padanskoi Pogostu muanitah enzimäzen kerran XVI vuozisual.
Kul’tuuru
kohendaVuonnu 1935 kyläs perustettih G. V. Savickin kunnivokse nimitetty Seesjärven rahvahalline hora. Se on ylen kuulužu Karjalas.
Tevolližus
kohendaVuozinnu 1910 – 1922 täs ruadoi Puadanen meččyruadozavodu.
Vuonnu 1929 täs perustettih meččyruadolaitos – Puadanen lespromhouzu.
Kyläs on psihonevrologine internuattu.
Histourien mustomerkit
kohenda- Nevvostoliiton saldattoin da partizuanoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 voinan aigua) kalmu.
- Kohtu, kudamas partizuanoin joukko ”Vper’od” torai fašistoinke (ligakuu, v. 1941).
- A. I. Fan’aginan (1920 – 1943) urhotevon kohtu.
- Nevvostoliiton lendäjien kalmu (1. elokuudu 1941).
Nähtävykset
kohenda- Talviolimpiuadukižoin (v. 1956) hiihtočempionan F’odoran Terentjevan mustokompleksu.
- Kirikkö (v. 1900) (ven. Церковь Рождества Богородицы).
Kuulužat ristikanzat
kohenda- Gromov Pavel Petrovič (1914 – 1982) on runoilii da kirjalližuontutkii.
- Terentjev F’odor Mihailovič on Nevvostoliiton hiihtäi, Olimpiuadukižoin kaksikerdaine palkindonsuannuh.
- Mekkelev Jevgeni Iljič on Nevvostoliiton raududorogalruadai
- Grigorjev Ivan Antonovič (1902 – 1942) on partizuanoin joukon johtai. Hänen kunnivokse nimitettih kylän uuličču.
- Vakul’kin Timofei F’odorovič (1910 – 1977) on Nevvostoliiton valdivomies.
- Denisov Zahar Vasiljevič (1902 – 1938) on Nevvostoliiton valdivomies.