Pedrinnybly

Pedrinnybly (ven. пижма обыкновенная, lat. Tanacétum vulgáre) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu Astroin pereheh.

Ulgonägö

Pedrinnybly on 50-150 sentii pitky. Sen juuri on pitky, kovattavu, kiemur da oksikas. Varzii kazvis on mondu, net ollah oigiet, ”čuppuloilleh”, varbakkahat yläpuoles, vähäzen karvakkahat libo pal’l’ahat. Lehtet kazvetah toine toizele peräh da ollah pitkäčyt jäičän muodohizet. Kukat kazvetah tukkunah da ollah keldastu värii. Kazvil on omaluaduine haju.

Kazvandu

Pedrinnybläžiköt ollah kodiloin rinnal, rikottuloil heinymualoil, čärižikkölöis, raudutiepengeril.

Kukindu

Pedrinnybly rubieu kukkimah tossuvuon istutettuu. Se kukkiu heinykuul- syvyskuul. Sen andimet kypsetäh elokuul-syvyskuul.

Käyttö

Muinazet jegiptalazet, persielazet da gretsielazet käytettih kazvii kuolluzien rungien balzamoičendas. Pedrinnyblän juurilois suajah vihandua mujuu. Erähis mualois kazvin lehtilöi käytetäh syömizien varustandas. Niilöi pannah saluatoin da konservoin majendamizekse, mavukse lik’ouroih da pastoksih. Pohjazet rahvas pandih pedrinnybliä iškiettylöin žiivattoin da elättilöin piäle, ku lihat ei hapattas.

Rohtukazvi

Pedrinnybly on rohtukazvi. Sen kukkii kerätäh kukindan allus, leikata niilöi pidäy ei enämbiä migu nelliä sentii. Kuivatah kukkazii hyvin tuulatettulois pertilöis libo kuivuandulaittehis, kudamis temperatuuru ei pidäs olla enämbiä 40 gruadussii. Kuivates šeluo kazvii pidäy hil’l’akkazin, ku kukkazet ei pakuttas. Kuivattuloi kukkazii voibi pidiä ruokos kolmen vuvven aigua. Pedrinnybliä käytetäh syöjien hävitändäh, semmite lapsil. Se on hyvä syöndyhimon da syömizensulatuksen parandamizeh, maksan da šuoliston taudiloih, astmah da revmatizmah.