Pahomova, Maija F’odorovna

Maija F’odorovna Pahomova (31. heinykuudu 1926, Anuksenlinnu, Karjal – 12. heinykuudu 2003, Petroskoi, Karjalan tazavaldu) oli literatuurantutkii, literatuurukriitiekku, Karjalan literatuuran histourien da literatuurukosketuksien specialistu, vahnembi tiedoruadai.

Pahomova, Maija F’odorovna
Ammatti:	kirjallisuudentutkija, kirjallisuuskriitikko
Rodivui:	1926 или 31. heinykuudu 1926(1926-07-31)
Roindukohtu:	Anuksenlinnu
kanzalližus:	Ven'a  Nevvostoliitto
Kuoli:	12. heinykuudu 2003(2003-07-12)
Kuolendukohtu:	Petroskoi, Ven'a

Eloskerdu

Maija F’odorovna Pahomova oli Kuujärven lyydiläzien perehespäi.

Vuvvennu 1946 loppi Pedagouguinstituutan, vuvvennu 1950 loppi Karjalas-suomelazen valdivonyliopiston. Vuvves 1956 vuodessah 1983 A.M. Gor’koin nimie kandajan Muailman literatuuran instituutan aspirantuuran loppiettuu Maija F’odorovna ruadoi Kielen, literatuuran da histourien instituutas. Vuvvennu 1962 häi puolisti kandieduattudissertacien. Sen tiemu oli Gor’koin perindöt F. Gladkovan tuotandos. Maija Pahomova enämbäl kaikkie tutki suomenkielizen literatuuran histouriedu da nygytilua. Häi pani allun ”Karjalan literatuuruelaijan hrouniekale”, myöhembi oli sen tiedotoimittajannu. Pahomova oli Karjalan nevvostoliteratuuran histourien oučerkan kirjuttajien joukos, kirjutti kirjutuksii Lyhyöh literatuuruenciklopiedieh, Suuren nevvostoenciklopiedien kolmandeh painokseh sego Nevvostoliiton monikanzallizen literteratuuran histourii -nimizeh kniigah niškoi. Hänen avul päiväzenvalgien nähtih Karjalazen runohuon antolougii (1963)- da Frontuliinii vieri valgieloil kallivoloil -nimizet kniigat. Maija Pahomova kirjutti monogruafiet: ”Mihail Mihailovič Prišvin” (Leningruadu, 1970), ”Karjal nevvostokirjuttajien tuotandos” (Petroskoi, 1974), ”Nuorien literatuuroin eepossu” (Leningruadu, 1977), Karjalan nevvostoprouzan žanru- da stiiliečindy” (Petroskoi, 1981).

Pahomova kirjutti äijän kniigua, kuduat oli omistettu karjalazel, suomi-ugrilazel da pohjas-ven’alazel literatuural. Vuvves 1956 häi kannatti Juakko Rugojevan, Antti Timozen, Vladimir Brendojevan sego toizien karjalazen literatuuran klassiekoin tevoksii. Häi puolisti karjalazii kirjuttajii da heijän tevoksii. Nygöi niil on suuri arvo.

Äijän vuottu Maija F’odorovna pidi yhtevytty Mihail Mihailovič Prišvinan lesken Valerija Dmitrijevanke. Kezäl vuvvennu 1965 Pahomovan kučul Valerija Dmitrijevna Prišvina kävyi Karjalah. Häi tahtoi parembi ellendiä ”pöllättämättömien linduloin muadu”, kus hänen ukko sai innostustu kirjutusruadoh.

Maija Pahomova oli palkittu Nevvostoliiton Tiedoakadiemien Preziidiuman sego Karjalan Korgeviman nevvoston da Ministroin nevvoston kunnivokirjoil da medaliloil. Pahomova kuului Ven’an kirjuttajien liittoh, oli Karjalan kul’tuurualan kunnivoitettu ruadai.

Tevoksien luvettelu

• Gladkov da Gor’kii: (Literatuurusuhtehien histouries) Literatuurutuotandon da rahvahan luomisruavon kyzymykset. Petroskoi, 1959, s. 99-121.
• Prišvin da Karjal: arvosteluoučerku. Petroskoi: Karjalan valdivonpainamo, 1960, 71[1] s.
• F.V. Gladkovan eloksen tetralougii da A.M. Gor’koin perindöt: dissertacien avtoreferuattu. Moskovu: 1961, 18 s.
• Nygyaigu karjalazes prouzas // Literatuurutuotandon da rahvahan luomisruavon kyzymykset. Petroskoi, 1962, s. 3-19.
• Karjalan literatuuruelaijan hrouniekku (1917-1961) / luadijat: M.F. Pahomova, N.S. Poliščuk. Petroskoi: Karjalan kniigupainamo, 1963. 510 s.
• Literatuuruliikeh Nevvosto-Karjalas vuozinnu 1920 // Tiedokonferensii, kudai oli omistettu Nevvostoliiton tiedoakadiemien Karjalan ozaston Kielen, leteratuuran da histourien instituutan ruadotuloksil vuvvennu 1962 / Nevvostoliiton tiedoakadiemien Karjalan ozaston Kielen, leteratuuran da histourien instituuttu. Petroskoi, 1963. s. 48-51
• Karjalazen runohuon antolougii / Luadijat: D.M. Balašov, E.G. Karhu, U.S. Konkka da toizet. Toimittajat: E.G. Karhu, T.K. Summanen, A.I. Titov; Algukirjutus A. Hurmevaara. Petroskoi: Karjalan kniigupainamo, 1963, 332 s.
• Karjalan nygyprouzan kehityksen piätendensiet (suomen kielel) // Tiedokonferensii, kudai oli omistettu Kielen, leteratuuran da histourien instituutan ruadotuloksil vuvvennu 1963, oraskuu 1964. Petroskoi, 1964. s. 31-33
• Karjalan nygykirjuttajien kerdomukset suomen kielel // Tiedokonferensii, kudai oli omistettu Kielen, leteratuuran da histourien instituutan ruadotuloksil vuvvennu 1964, oraskuu 1965. Petroskoi, 1965. s. 6-8
• F. V. Gladkovan oman eloksen kerdomukset da M. Gor’koin perindöt. Leningruadu: Nauka, 1966. 199 s.
• Karjalan literatuuruelaijan hrouniekku (1962-1966) / luadijat: J. I. Takala, H.P. Kabanova; [toimittajat M.F. Pahomova, J. I. Takala]. Petroskoi: Karjalan kniigupainamo, 1968. 192 s.
• Karjal nevvostorunohuos vuozinnu 1920 // Nevvosto-Karjalan histouriel da literatuural omistettu tiedokonferensii, kudai piettih V.I. Leninan 100-vuozipäivän da Karjalan tazavallan 50-vuozipäivän kunnivokse. Petroskoi, 1970. S. 92-95.
• Mihail Mihailovič Prišvin. Leningruadu: Prosveščenije, Leningruadan ozasto, 1970, 126 s.
• Karjal nevvostokirjuttajien tuotandos. Petroskoi: Karelija, 1974. 270 s.
• Nuorien literatuuroin eepossu. Leningruadu, Nauka, 1977. 106 s.
• Etno-eesteettine oza karjalazen romuanan rakendehes // itämerensuomelazel filolougiel omistettu simpouziumu-79 22.-24. oraskuudu 1979: Ezityksien teezisat. Petroskoi, 1979. S. 171-173
• Karjalan nygyprouzan žanru- da stiiliiečindy. Petroskoi: Karelija, 1981. 171[2] s.
• Suarnupyöräkön peräh: Pöllättämättömien linduloin mual. Suarnupyöräkön peräh. Tsuarin tie. Muan silmät. Tuatat da lapset. Päivykirjan kirjutukset / luadii M.F. Pahomova. Petroskoi: Karelija, 1987. 703 s.
• Karjalan literatuuran histourii, [J.I. D’užev da toizet; toimituskundu: N.S. Nadjarnih (piätoimittai), J.I. D’užev, E.L. Alto da toizet, kniigan toimittai J.I. D’užev, arvostelu: J.M. Nejelov. Petroskoi 2000. 458 s.