Jaakko Rugojev

Jaakko Rugojev (eländyaigu 15. sulakuudu 1918, Suojärvi - 17. kezäkuudu 1993, Petroskoi, Ven'a) oli Nevvostoliitos elänyh suomekse kirjutannuh vienankarjalaine kirjuttai da runoilii.

Jaakko Rugojev
Ammatti:	kirjuttai, runoilii, näytelmäkirjailija
Rodivui:	15. sulakuudu 1918(1918-04-15)
Roindukohtu:	Kemin kihlakunta[d], Arkangelin kuvernementti[d], Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta[d]
kanzalližus:	Nevvostoliitto  Ven'a
Kuoli:	17. kezäkuudu 1993(1993-06-17) (75 года)
Kuolendukohtu:	Petroskoi, Ven'a

Eloskerdu

Jaakko Rugojev rodivui Kalevalan (Uhtuon) piirin Suojärven hieruh, kudai kuului Kostamuksen hieruloin joukkoh. Opastui ezmäi Kostamukses, sit Uhtuol. Läs yhtel aigua Uhtuon školas opastui vie kolme tuliedu kirjuttajua: Pekka Perttu, Nikolai Laine da Ortjo Stepanov. Školas opastettih moizet kuulužat opastajat kui Matti Pirhonen, Aatami Rossi, Ilmari Toikka. Pirhonen opasti suomen kieldy da literatuurua. Rossinke yhtes školan pajois opastujat luajittih iče kaikenmoizii vehkehii, skripkois algajen venehissäh. Jaakko luadii enzimäzenny skripkan da sil soitettih kai simfouniiorkestras.
Julguamah Rugojevan kirjutuksii ruvettih vie, konzu häi opastui školas, hänel silloi oli 16 vuottu. Hänen oučerkoi, kirjazii da runoloi painettih žurnualoih da kogomuksih, kudamii piästettih ilmah suomen kielel Petroskois da Piiteris.
Jälles školua Rugojev piäzi opastumah literatuuran tiedokunnale, kudai avattih vuvvennu 1934 Karjalan opastajien instituuttah Petroskoil. Sen piäruadoloi oli kiirehine opastajien valmistus seiččievuodehizih školih niškoi. Samal aigua Rugojev ruadoi tazavallan lehtilöis.

Voinu

Jatkovoinan aigah Rugojev oli partizuanannu da sodakorrespondentannu da kuului Ruskei partizuanu (Krasnyi partizan) - nimizeh partizuanuozastoh, kudamua johti kapituanu Faddei Zurih.
Ižänmuallizen voinan algupäivis Rugojev tahtoi lähtie frontale. Ezmäi häi omal vallal kirjuttihes Bojevoje znam’a -hävitysbataljounah, kudai perustettih 27. heinykuudu 1941 Kalevalan piiris. Tuhukuul 1942 bataljounu liitettih Krasnii partizan -joukkoh, kudai ruadoi Jaakon roindualovehel. Rugojev oli kaksi kerdua ruanittu.
Voinal häi jatkoi kirjutandua, työndeli oučerkoi, runoloi da kerdomuksii tazavallan lehtilöih. Vuvvennu 1943 häi rubei kuulumah Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Händy pandih Totuus-lehten vojennoikse korrespondentakse. Voinan jälgeh rezervan majorakse ylennyh Rugojev oli Suomes valvondukomissien kiändäjänny.

Kirjutusruado

Rugojev kirjutti jo 1930-luvul pioneeroin suomenkielizeh Kipinä-lehteh, da hänen enzimäine kerdomuskogomus "Kosto" piäzi ilmah v. 1943. Rugojev kuului Karjalan kirjuttajoen liittoh vuvves 1944 da oli liiton paginanvedäjänny kolmeh kerdah 1953–1957, 1967–1971 ja 1985–1990. Rugojev sai Karjalan kanzalliskirjuttajan arvon 1992.

Rugojevan mustokse

Vuvves 1997 Karjalas ruvettih jagamah Rugojevan nimisty palkinduo. Sidä annetah nerokkahile nuorile suomen, karjalan da vepsän kielel kirjuttajile – opastujile da jatko-opastujile. Varua sih niškoi suajah tazavallan b’udžietaspäi. Abudengan suurus on 15 tuhattu rubl’ua.
Rugojevan kodi kodoilas oli poltettu Ižänmuallizen voinan aigua. Sih kohtah oli jiännyh vaiku kivipäčči, kudamale 2. elokuudu vuvvennu 2008 kirjuttajan 90-vuozipäiväkse azetettih mustolaudu ”Täl kohtua seizoi Jaakko Rugojevan kodi”.
Petroskoil taloil n:o 11 Leninan prospektal, kudamas vuvves 1974 jälgipäivissäh eli Rugojev, on luajittu mustolaudu.

Kirjutukset da ruavot

Oččikot alguperäkielel - suomekse.

• Sotapakolaisia, 1946
• Santtu, 1946
• Marikosken valot, 1947
• Sukupolven tie, runoja, 1948
• Elämän jano, 1949
• Rauhan lauluja, runoja, 1951
• Matkanäkyjä, 1952
• Roudan rouhijoita, kertoelma, 1956
• Vaikeat vuodet : runokokoelma, jatkoa Roudan rouhijoita runokokoelmaan, 1959
• Rannalla Kuitin ...: kuvauksia Kalevalan piiristä, 1962
• Vaiheita, runoja, 1962
• Katajaisilla kangasmailla, kertomuksia, Karjalan kirjakustantamo, Petroskoi, 1964
• Neuvosto-Karjalan näkymiä, Karjalan kirjakustantamo, Petroskoi, 1964
• Tarina Karjalan maasta, 1966
• Karjalainen tarina, runokertoelma, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1975
• Maan huolia, runoja, runoelmia, suomennoksia, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1978
• Sukupolvien saatossa, proosa-valikoima, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1979
• Ruokoranta, romaani, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1980
• Minun karjalaiset juureni, 1982
• Polkua pohjustamassa... : tosipohjaisia kuvauksia ja kertoelmia, Petroskoi, 1985
• Karjalaisen leipäpuu, valittuja runoja, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1988
• Majuri Vallin rykmentti, Pohjoinen, Oulu 1990, 2. korj. painos Karjala, Petroskoi, 1990
• Korpisotaa Vienan selkosissa, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1991 (yhdessä Eino Pietolan kanssa)
• Jaakko ja Vasselei. Korpikarjalaista nuoruutta, Karjala-kustantamo, Petroskoi, 1997
• Kivenä koskessa, valitut runot, Periodika, Petroskoi, 2003