P’otr Sokolov
P’otr Petrovič Sokolov (16.(28.) tuhukuudu 1891 – 11. oraskuudu 1971) oli jalgumiäččyhkižuaju, Ven’an jalgumiäččyhkižuajien joukon reunimaine puolistai. Jälles vuvven 1917 Ligakuun Vallankumovustu oli vojennoi tiijustelii, torai nevvostovaldua vastah.
| P’otr Sokolov | |
|---|---|
 | |
| Ammatti: | jalkapalloilija, vakooja |
| Rodivui: | 16 (28) tuhukuudu 1891 |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 11. oraskuudu 1971 (80 года) |
| Kuolendukohtu: | |
Eloskerdu
kohendaJälles I Muailman voinua Sokolov piäzi opastumah Petergofan 3. praporščiekoin školah, kudaman loppi vuvvennu 1917. Portupei-junkeran čiinus jäi sluužbale školah. Hänele annettih praporščiekan čiinun. Sokolov oli kova monarhien kannattai. Suomen eččijän politsien tiedoloin mugah vuvvennu 1917 Sokolov oli vojennois vastutiijustelus Tornion lohkol.
Elokuul 1918 yhtyi valgieloin gvardeitsoin yhtistykseh, kudai oli yhtevyksis anglielazen tiijustelunke. Vuozien 1918-1922 ruadoi anglielazen tiijustelun hyväkse. Oli yhteisruavos kuulužan Pol D’uksonanke.
Vuvves 1919 Sokolov eli Terijovel, kus johti tiijustelukohtua. Kronštadtan vastahnouzun aigah kevätkuul 1921 Terijovel varusti matkah obozan jauholoinke da iče ajoi senke Kronštadtassah.
Vuvves 1923 voibi sanuo oli Suomes ven’alazien emigrantoin vastutiijustelun piälikönny. Ečii Nevvostoliiton Yhtehizen valdivollizen poliittizen hallindon (YVPH) agentoi. Oli eräs aktiivizis Ven’an yhtehizeh vojennoih liittoh kuulujis Suomes. Vuvvennu 1927 jälles anglielas-suomelazii špijonoi koskijua protsessua Piiteris nevvostovallan vuadimuksis Sokoloval tuli jätti Terijoven da muuttua Perkjärvele (nygöine Kirillovskoje). YVPH moneh kerdah sugulazien kauti opii suaja händy yhteisruadoh, ga ainos sai kieldovastavuksen.
Vuvvennu 1930 Sokolov lähti Helsingforsah. Ruadoi dabakkufabriekal ”Fennia” kuormittajannu. Ainos oli suomelazien vallasolijoin kačottavannu da akkiloittavannu. Vuvvennu 1936 sai Suomen valdivon kanzalližuon.
Talvivoinan allettuu kapituanan čiinus Sokolov sluužii Suomen armien Piäezikunnan propagandan ozastos. Sellitti da lugi frontalpäi tiedokirjutuksii. Korjaili plenah otettuloih niškoi luajittavua Severnoje slovo -lehtie (syvyskuussah 1944). Moneh kerdah ajeli nevvostolazien plenah otettuloin luageriloih Suomes da Karjalas. Kuhkutti toruamah bol’ševiekkoi vastah, valličči rahvastu Nevvostoliiton tagavoh suatettavakse. Hänen peittonimet ollah Kol’berg, Simolin, Sokolovskii. Opasti tiijusteluškolis monii ainehii. Boris Georgijevič Bažanov, endine Stalinan oma sekretari, vastavui hänenke Helsingforsas da muga ei voinnuh suostuttua yhteisruadoh vlasovskoin liikkehenke tiijustelijoin valmistamisruavos. Konzu sygyzyl vuvvennu 1944 Suomi ei ruvennuh jatkamah voinua, peitoči ajoi Suomespäi iäre (oli enzimäzien joukos Špijonat kuolemah! -luvettelos da Ždanovan komissies) da pohjazen kauti tuli Ruoččih. Eli Enköpingas, kus rubei ruadamah paikallizes sportukluubas. Nai ruoččilazes naizes. Pereheh rodih kaksi poigua (enzimäzen akanke hänel oli kolme tytärdy). Kuoli vuvvennu 1971 aivoloin puhaldukseh. On pandu muah paikallizele kalmužimale Paul (Peter) Salin -nimel.
Jalgumiäččyh kižuandu
kohendaKižai jalgumiäččyh Udel’naja-joukos (1909-1911) da Unitas-joukos (1911-1917) (Piiteris). Oli Ven’an čempion vuvvennu 1912, Piiterin čempion vuvvennu 1912. Oli keviän sportumal’l’an suannuh vuozinnu 1911, 1912, 1913. Ven’an joukon puoles kižai nelläs mačas (niilöin luvus kaksi maččua Ven’an olimpiiskois joukos). Myös Ven’an puoles kižai yhtes ebävirrallizes mačas.
Yhtyi vuvven 1912 Olimpiiskoloih kižoih.