Orapihl’ailiipukku

Orapihl’ailiipukku (ven. боярышница, lat. Aporia crataegi) on liipoilinduine, kudai kuuluu kazviliippoloin (lat. Pieridae) pereheh. Sidä hyvin tutah saduloin istuttajat da kazvattajat. Tämän liipukan toukat ollah fruktu- da muarjukazviloin syöjät Jevruazies da Pohjas-Amierikas.

Orapihl’ailiipukku

Ulgonägö

Orapihl’ailiipukku on suurehko liipukku, 50-70 millimetrii. Se on valgei, sen sullat ollah mustis junozis – niilöis on ku gruaffine piirros rouno.

• 
  Aporia crataegi ♂
• 
  Aporia crataegi ♂ △
• 
  Aporia crataegi ♀
• 
  Aporia crataegi ♀ △

Leviendy

Orapihl’ailiipukku toizih päiväl lendäjih liipukkoih verratunnu ei ole varačču, sidä helpoh voibi ottua käzih. Vikse sendäh Jevroupas sen lugu on ylen äijäl vähennyh. Enne tämä liipukku oli hyvä juablokkupuuloin syöjy, sendäh sidä hävitettih. Monis mualois tämän täh se hävii. Anglies, ezimerkikse, jälgimäzen orapihl’ailiipukan tavattih vuvvennu 1925.

Leviendy Karjalas

Karjalas lendäjiä orapihl’ailiipukkua voibi nähtä kezäkuul da heinykuul. Nämmä liipukat puaksuh kerävytäh parviloih niittylöil da silmykaivoloil da rumah imietäh vetty niilöis. Karjalas orapihl’ailiipukku rodivuu da rubieu kehittymäh orapihl’uas, pihl’uas, tuomes. Toukat eletäh joukkoloilleh. Kezän lopus luajitah pezä lehtis, se pyzyy kiini siimoin vuoh. Talvi vietetäh sit da keviäl lähtietäh iäre pezäspäi. Ezmäi ruvetah syömäh lehtenkandazii, sit lehtii, avavumattomii halvazii, kukkazii. Oraskuun lopus- kezäkuun allus net kuorivutah.