Martsial'noit viet

Martsial’noit viet -muzei (ven. Музе́й «Марциа́льные воды») – on histourielline muzei da rauhoitettu aloveh Martsial’noit viet hierus, joga on perustettu vuvvennu 1946. Sen perusti rahvahan opastai da kodialovehentiedäi Vasilii Trošin. Ozuttelut nimitetih enzimäzen Ven’an «Martsial’noit viet» kurortan histouriele. Muzei on Karjalan tazavallan muzien ozasto.

Martsial'noit viet
Kuva
Perustamizen paivymiäry 1948
Valdivo
Sijainti
Virralline kodisivu kgkm.karelia.ru/site/section/44
Martsial'noit viet (Ven'a)
Red pog.png

Koordinuatat: 62°09′19″ p. l. 33°54′10″ pn. p. / 62.15550000002777864° p. l. 33.90300000002777381° pn. p. / 62.15550000002777864; 33.90300000002777381 (G) (O)

Martsial'noit viet

HistouriiKohendele

Muzien allun histourii on yhtistetty Dvortsi kylän kurortan perustamizen histourienke.

22. kevätkuudu vuvvennu 1946 Karjalan-Suomelazen sosialistizen nevvostotazavallan rahvahien komissuaroin nevvosto piätti perustua Petrovskoi muzien Dvortsi kyläs Petrovskoi piiris.

23. syvyskuudu vuvvennu 1946 enzimäzen Ven’an kurortan aloveh oli ilmoitettu rauhoitetukse alovehekse, kudai liitti iččeh: Pedru-apostolan kirikkö, Pedrun silmykaivon paviljon, uvven silmykaivon paviljon da kivivirraston talo.

Pedrun muzei oli avattu 25. heinykuudu vuvvennu 1948. Alguperäzekse ozuttelus oli kaksi ozua:

Vuvvennu 1955 muzei da rauhoitettu aloveh yhtyi Valdivon Karjalan avtonomizen socialistizen nevvostotasavallan kodialovehmuzien kundah.

Vuvvennu 1959 muzientiedon tiijollizen tutkimusinstituutan ehoitandan mugah muzei muutti oman struktuuran da oman nimen: «Muzei da rauhoitettu aloveh Martsial’noit viet».

Vuvvennu 1993 muzies oli varrastus. Vargahat luajittih loukon levos, piästih muzieh, ei koskettu merkilöi da kiškottih joukko pedrun aigukavven kappalehii. Ga ezinehet ei olluhgi lövvetty. Varrastuksen jälles muzieh azetettih ymbärisutkazen vardoičusjoukon. Arvokkahimmat ozutteluezinehet viettih kodialovehmuzien säilytyshuonukseh. Nygöi ozuttelun puoli on koupieloi, eigo alguperäzii kappalehii(originualu).

Vuvvennu 2008 ruvettih kunnostamah kahtu silmykaivon paviljonua. Net oldih riičitty da vietty kunnostandakse Sortavalah, kuduas oli firmu, joga voitti tazavallan kul’tuuruministerstvan kilvan. No palkas ilmestyttih vägevykset da vuvvennu 2013 paviljonat ei tuodu järilleh.

Vuvvennu 2011 kevätkuus muzei pidi 65. roindupäivän.

KunduKohendele

Muzien da rauhoitettu alovehen kundah yhtytäh:

  • kivivirraston talo (1830) ozuttelunke
  • Pedrun silmykaivon paviljon (1858)
  • Uuzi silmykaivon paviljon (1892-1894)
  • Pedru-apostolan kirikkö (1721-1722) syväinkunnostamizenke

KirjalližusKohendele

  • Kapusta L.I. Martsial'noit viet. - SPb., 2006 - 96s.

LinkitKohendele