Kuz’manhattu

Kuz’manhattu (ven. зверобой, lat. Hypericum) on monivuodine kukkii kazvi. Kuuluu Kuz’manhattuloin pereheh.

Kuz’manhattu

Ulgonägö

Kazvil on ”nelliseinäine” varzi, kudai voi kazvua yhteh metrissäh. Lehtet ollah tazazien reunoinke, kazvetah juuri kazvin varres libo niilöil on lyhyt lehten varzi. Kukkastu on mondu, net kazvetah tukkunah da ollah keldastu värii.

Kukindu

Kuzm’anhattu kukkiu kezäkuus-elokuus, sen siemenet kypsetäh syvyskuul-ligakuul.

Kazvandu

Kuz’manhattuu kazvau pohjazes muanpuoliškos lauhkien ilmaston ololois, suvialovehis, semmite Välimeren rannikol. Hyvin kazvau aholoil, kuattuloin meččien kohtal, meččyreunoil, kuivil niittylöil.

Käyttö

Kuz’manhattuu käytetäh rohtukazvinnu. Kazvis luajittuu juondurohtuu juvvah monih taudiloih. Se ylen hyvin auttau depressielois. Juvvah sidä paskutaudih. Käytetäh sidä suun puhtistajes da igenien voidajes. Kuz’manhattu alendau kibuu da on hyvä alallizih piänkivistyksih. Rahvas sanotah, ku tämä kazvi piästäy 99 tavvis. Pidäy mustua, ku kuz’manhatun hyvät ainehet voijah olla pahaksegi, ku ristikanzal on kuz’manhatun käyttöh kielduo.