Kurgijogi

Kurgijogi (ven. Куркиёки, vahnu ven’alaine nimi on Кирьяж, suom. Kurkijoki, ruoč. Kronoborg) on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku, endine linnu. Se on Kurgijoven kyläkunnan haldivolline keskus da histourielline poselenii.

Pos’olku Kurgijogi ven. Куркиёки suom. Kurkijoki Mua Ven'aVen'a Aloveh Karjalan tazavalduKarjalan tazavaldu Piiri Lahdenpohjan piiri Koordinuatat 61°18′00″ p. l. 29°52′53″ pn. p.61.30000° p. l. 29.88139° pn. p. / 61.30000; 29.88139    enzimäinen mainičendu 1396 Rahvastu 933 hengie Poštuindeksat 186734 Ozuta/peitä kartoi

Se sijoittuu Luadogan rannal.

Rahvahan lugumiäry

2009	2010	2013
986	↘944	↘933

Kul’tuuru

Pos’olkas ruadau kul’tuurulaitos Kurgijoven kodialovehkeskus, kudai perustettih vuvvennu 1999.

Nähtävykset

• Eländykodi (XX vuozisuan algu)
• Bankan rakennus (XIX vuozisuan loppu)
• Žiivattoin tahnut (XX vuozisuan algu)
• Nevvostoliiton saldattoin kalmu (1941)

Kuulužat ristikanzat

• Lauri Kristian Relander (1883 – 1942) on toine Suomen prezidentu (1925 – 1931). Häi oli roinnuhes Kurgijoves vuvvennu 1883.
• Veikko Hakulinen on suomelaine hiihtäi, kolmekerdaine olimpiadukižoin čempionu da muailman kolmekerdaine čempionu. Häi oli roinnuhes Kurgijoves vuvvennu 1925.
• Aleksandra Gripenberg (1857 – 1913) on suomelaine kirjuttai, tekstankorjailii, lehten ilmoihpiästäi, politiekku. Häi on roinnuhes Kurgijoves vuvvennu 1857.
• Gustav Arokallio (1854 – 1939) on pappi. Häi ruadoi Kurgijoven kirikös 51 vuottu.
• Joakim Terentjev on pravosluavnoi pappi.
• Val’ter Anders (1871 – 1944) on suomelaine sud’d’u da parluamentan ozanottai.
• L’udvig Munsterhelm (1880 – 1955) on ruočinkieline suomelaine kirjuttai.
• Veli Räsanen (1888 – 1953) on suomelaine luonnontutkii. Häi tutki jägälii. Ruadoi Kurgijoven muatalovusinstituutas vuozinnu 1921 – 1940.
• Pekka Ikäheimo (1899 – 1991) on suomelaine agronoumu da kirjuttai.
• Toivo Lankinen (1928 – 2011) on suomelaine horan johtai. Häi oli roinnuhes Kurgijoves vuvvennu 1928.
• Matti Dal’berg (1929 – 2003) on suomelaine ozuttelii. Häi oli roinnuhes Kurgijoves vuvvennu 1929.
• Tauno Äikää (1917 – 2008) on kuulužu suomelaine organansoittai da pianistu. Häi oli roinnuhes Kurgijoves vuvvennu 1917.
• Eliel’ Johannes Vartiainen (1875 – 1913) on suomelaine kirjuttai. Häi oli roinnuhes Kurgijoves vuvvennu 1875.
• Vladislav R’abcev (on roinnuhes vuvvennu 1987) on ven’alaine soudai, Jevroupan čempionu.
• Aleksandra F’odorova on monikerdaine Ven’an sovvendan čempionu, Kazan’an Universiadan čempionu, Jevroupan čempionu.