Kondupohju (ven. Кондопога / Kondopoga, suom. Kontupohja) on linnu Iänizen luodehizel rannikol Kondupohjanlahtes Karjalan tazavallas, 54 kilometrii Petroskoispäi. Kondupohju on Kondupohjan kundupiirin keskus.[2] Kondupohju on Piiterispäi Petroskoin kauti Murmanskah viejän raududorogan da tavallizen valdudorogan varrel.[3]

Linnu
Kondupohju
Kondopoga 06-2017 img11 Proletarskaya Street.jpg
Gerbu
Gerbu
Mua
Ven'a
Aloveh
Karjalan tazavaldu
Koordinuatat
Perustettu
Pindu-ala
  • 11 Nellikkökilometri
km²
Rahvastu
Aiguvyöhykeh
Telefonan koudu
81451
Poštuindeksat
186220–186225
Virralline sivu
Ozuta/peitä kartoi
Kondupohju (Ven'a)
Red pog.png
Kondupohju (Karjalan tazavaldu)
Red pog.png

HistouriiKohendele

Kondupohjan kyliä mainitah enzimästy kerdua vuvvel 1563. Kondupohju da sen ymbäri olijat kylät muvvostettih oman kunnan. Kunnas oli 8349 eläjiä vuvvel 1902.[4] da 8249 eläjiä vuonnu 1905.[5]. Kondupohjan kunnas oli muvvostettu Kondupohjan piiri vuonnu 1927.

 
Voinanaigaine kuva Kondupohjaspäi, 1941

Ven'an Karjalah tulluot suomelazet da amerikansuomelazet sroittin 1920- da 1930-luvul Kondupohjaspäi tovellizen linnan. Virrallizesti Kondupohjas tuli linnu vuonnu 1938. Voinan aigua suurin oza linnas paloi. Linnah tuli uuttu eläjiä 1950- da 1960-luvul enimyölleh Ukrainaspäi, Valgo-Ven'alpäi da toizis Nevvostoliiton alovehilpäi.[6]

TalovusKohendele

Linnan kaikis suurembii ruavonandajii on jo vuvvel 1928 avavunnuh bumuaguzavodu [7], nygöine nimi OAO Kondopoga. Zavodu tuottau sanomulehtibumuagua.

LiikendehKohendele

Kondupohjan raududoroguvokzualu kuuluu Ven'an raududoroguverkoh.

NähtävyksetKohendele

 
Pyhäle Mariale pyhitetty kirikkö Kondupohjas, 1774

Kondupohjan piänähtävyksii on vuonnu 1774 rakendettu pravoslavnoi kirikkö, kudai on pyhitetty Pyhä Mariale.[8]

YstävyslinnatKohendele

Jämsänkoski (Suomi) vuvves 1989.

LähtehetKohendele

  1. 26. Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2018 годаФедеральная служба государственной статистики. Проверено 23 января 2019.
  2. Karjalan tasavalta vuonna 1997, Yrityspalvelu Karelski, ISBN 952-90-8324-6
  3. Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000), Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser. Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä, ISBN 985-409-072-8
  4. Homén, Theodor (toim.), Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, Otava 1918, s. 160.
  5. Tietosanakirja 4: Kaivo–Kulttuurikieli, Helsinki:Tietosanakirja, 1912.
  6. Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7
  7. Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7
  8. Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7