Kondupohju

Kondupohju
	Gerbu
Mua	Ven'a
Aloveh	Karjalan tazavaldu
Koordinuatat	62°12′00″ p. l. 34°16′00″ pn. p. / 62.20000° p. l. 34.26667° pn. p. (G) (O) (Я)
Perustettu	1563
Pindu-ala	11 nellikkökilometri; km²
Rahvastu	▼25 295 hengie (2023);
Aiguvyöhykeh	UTC+3[d]
Telefonan koudu	81451
Poštuindeksat	186220–186225
Virralline sivu	kondopoga.ru

Kondupohju (ven. Кондопога / Kondopoga, suom. Kontupohja) on linnu Iänizen luodehizel rannikol Kondupohjanlahtes Karjalan tazavallas, 54 kilometrii Petroskoispäi. Kondupohju on Kondupohjan kundupiirin keskus.^[2] Kondupohju on Piiterispäi Petroskoin kauti Murmanskah viejän raududorogan da tavallizen valdudorogan varrel.^[3]

Histourii

Kondupohjan kyliä mainitah enzimästy kerdua vuvvel 1563. Kondupohju da sen ymbäri olijat kylät muvvostettih oman kunnan. Kunnas oli 8349 eläjiä vuvvel 1902.^[4] da 8249 eläjiä vuonnu 1905.^[5]. Kondupohjan kunnas oli muvvostettu Kondupohjan piiri vuonnu 1927.

Voinanaigaine kuva Kondupohjaspäi, 1941

Ven'an Karjalah tulluot suomelazet da amerikansuomelazet sroittin 1920- da 1930-luvul Kondupohjaspäi tovellizen linnan. Virrallizesti Kondupohjas tuli linnu vuonnu 1938. Voinan aigua suurin oza linnas paloi. Linnah tuli uuttu eläjiä 1950- da 1960-luvul enimyölleh Ukrainaspäi, Valgo-Ven'alpäi da toizis Nevvostoliiton alovehilpäi.^[6]

Talovus

Linnan kaikis suurembii ruavonandajii on jo vuvvel 1928 avavunnuh bumuaguzavodu ^[7], nygöine nimi OAO Kondopoga. Zavodu tuottau sanomulehtibumuagua.

Liikendeh

Kondupohjan raududoroguvokzualu kuuluu Ven'an raududoroguverkoh.

Nähtävykset

Pyhäle Mariale pyhitetty kirikkö Kondupohjas, 1774

Kondupohjan piänähtävyksii on vuonnu 1774 rakendettu pravoslavnoi kirikkö, kudai on pyhitetty Pyhä Mariale.^[8]

Ystävyslinnat

Jämsänkoski (Suomi) vuvves 1989.

Lähtehet

↑ Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2023 года (с учётом итогов Всероссийской переписи населения 2020 г.) — Федеральная служба государственной статистики, 2023.
↑ Karjalan tasavalta vuonna 1997, Yrityspalvelu Karelski, ISBN 952-90-8324-6
↑ Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000), Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser. Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä, ISBN 985-409-072-8
↑ Homén, Theodor (toim.), Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, Otava 1918, s. 160.
↑ Tietosanakirja 4: Kaivo–Kulttuurikieli, Helsinki:Tietosanakirja, 1912.
↑ Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7
↑ Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7
↑ Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7

[Q126719912-1] Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2023 года (с учётом итогов Всероссийской переписи населения 2020 г.) — Федеральная служба государственной статистики, 2023.

[2] Karjalan tasavalta vuonna 1997, Yrityspalvelu Karelski, ISBN 952-90-8324-6

[3] Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000), Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser. Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä, ISBN 985-409-072-8

[4] Homén, Theodor (toim.), Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, Otava 1918, s. 160.

[5] Tietosanakirja 4: Kaivo–Kulttuurikieli, Helsinki:Tietosanakirja, 1912.

[6] Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7

[7] Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285-288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7

[8] Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7

[2]

[3]

[1]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]