Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu on Karjalan vahnin tutkimuslaitos. Se on suurin tutkimuslaitos Ven’al, kus tutkitah itämerensuomelazien rahvahien, niilöin luvus Karjalan kanduravahien – karjalazien da vepsäläzien, kieldy da kul’tuururua. Monien vuozien aigah instituutas tutkitahgi Ven’an luodehpuolen ven’alazien kul’tuurua, Karjalan histouriedu da arheolougiedu, Suomen literatuurua.
Perustandu kohenda
- Kielen, literatuuran da histourien instituuttu on perustettu vuvvennu 1930. Sen enzimäzenny johtajannu oli filosoufien douhturi E. Gylling (vuvvet 1930-1935).
Vuozinnu
- Vuozinnu 1947-1949 instituutan johtajannu oli professoru Dmitrii Bubrih,
- 1950-1965 – histourien kandiduattu Viktor Mašezerskii,
- 1965-1988 – histourien kandiduattu Marija Vlasova,
- 1988-2005 – histourien douhtoru Jurii Savvatejev,
- 2005-2015 filolougien douhtoru Irma Mullonen,
- vuvves 2016 instituutan johtajannu on histourien douhtoru Ol'ga Iljuha.
Tutkimusozastot kohenda
Kielen, literatuuran da histourien instituuttah kuuluu arheolougien, histourien, etnolougien, literatuuran, rahvahanrunohuon, kielitiijon ozastot. Rahvahanrunohuon ozastoh kuuluu fonogrammarhiivu, kielitiijon ozastoh – paikannimilöin keskus.
Kuulužat tiedomiehet kohenda
Istituutas ruattih kuulužat tiedomiehet: Dmitrii Bubrih, Nikolai Bogdanov, Eino Karhu, Viktor Jevsejev, Unelma Konkka, Martti Kuusinen, Grigorii Makarov, Roza Nikolskaja (Tarojeva).
Tänäpäi instituutas ruadau 49 tiedoruadajua, heis 8 ollah douhturit, 24 – kandiduatat.
Kerävöruado kohenda
Instituutas on kerätty kallisarvoine materjualu. Sidä keriämäs oldih instituutan kaikkien ozastoloin rahvas: arheolougat da etnoulogat, folkloristat da kielimiehet, histourien da paikannimilöin tutkijat.
Hedi instituutan perustettuu kerävöruado rodih sen piäruavokse, mindäh sendäh se on enzimäine ruado, konzu ottavut mihtahto tutkimukseh. Nämmis vuozis on ristin-rästin ajeltu Ven’an muan luodehpuoli. Rahvahis sai äijän kirjuttua. Onhäi rikas omal kul’tuural da perindölöil Karjalan mua, kus eläy kolme kandurahvastu: karjalazet, vepsäläzet da ven’alazet. Juuri karjalan da vepsän kielen, karjalazen da vepsäläzen kul’tuuran tutkimine on ainos olluh instituutas tärgevimii. Tämän verdastu nämmien kanzoin tutkimuskeskustu Ven’al ei ole.
Tutkimusmatkat kohenda
Enzimäzet tutkimusmatkat karjalazih da vepsäläzih kylih ei oldu helpot. Eigo olluh sih aigah tämän päivän tehniekkiä, eigo putin ololoi. Rahvahis alguu myöte kirjutettih käzil, a konzu käyttöh tuldih enzimäzet magnitofonat, oldihgo net jugiet, pidi kandua 16-kilohine bruja da vie hyvin sidä kaččuo, ku ei murennus.
Sillozet tutkijat kirjutettih matkoin jälles:
”Dorogat pahat, ajajes tanaittau äijäl. Magnitofon voibi mureta, sit kai kerätty da kirjutettu sudre menöy”.
”Kezän aigua monis kylis ei ole tuldu, sendäh ei sua nimidä kirjuttua magnitofonale.”
”Parembi on kävvä talvel, kezäl kai rahvas, vahnat dai nuoret, ollah niityl, sendäh vaigei on kerätä materjualua.”
“Rahvas mielihyväl tullah paginale, ei kyzytä pajatandas den’gua, pajatetah ku pajatuttau”.
Eräs ruttoh yhtyy paginah, toine kerras ei ni rubie sanelemah kaikkie, midä maltau. Rahvastu pidäy maltua pagizuttua, pidäy suaja omah puoleh. Toiči äijän kerduagi pidäy yhtel samazel ristikanzalluo kävvä, midä hätkembän händy tiijät, sidä enämbän suat hänes kirjuttua. Onhäi tundiettu folkloristu Sandra Stepanova äijän kerdua käynnyh Mändysellän itkettäjällyö Praskovja Saveljevalluo.
Rikas karjalazis da vepsäläzis kerätty materjualu rodih atlasoin, sanakirjoin, kielioppiloin, folklouran da paginluaduloin kogomuksien pohjakse, kudamii tarvitah da alalleh piästetäh ilmah instituutas.
Nämmii materjualoi tänäpäi kyzytäh da käytetäh tutkijat, yliopistoloin, konservatourien opastujat, horat da pajojoukot, muzeit.
Nauhale kirjutettu kohenda
Nauhale kirjutettuu materjualua instituutan fonogrammarhiivas on 4 000 čuassuu. Äijil niilöis igiä on 40 vuottu. Net ei olla igäzet, sendäh instituutas luajitah niilöi elektronmuodoloi, pannah kai tiedokoneheh. Se on suurimii da piälimäzii ruadoloi. Sidä targiedy ruaduo luadiu fonogrammarhiivu Valentina Kuznetsovan johtol.
Paikannimilöin kartotiekku kohenda
Instituutas luajitah paikannimilöin elektronarhiivua. Instituutan paikannimilöin kartotiekku on parahimii Ven’al, sit on vai Karjalan muan 300 tuhattu nimie.
Harvinazet kirjat kohenda
Tänäpäi Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital on harvinazien kirjoin pdf-versiet. Niilöin joukos on sanakirjua, suarnua, rahvahanrunohuon kogomustu. Karjalan kielen sanakirjatgi voibi löydiä sie.