Edvard Gylling

Edvard Otto Vilhelm Gylling (30. kylmykuudu 1881, Kuopio, Suomen suuriruhtinaskundu, Ven’an imperii - 14. kezäkuudu 1938, Nevvostoliitto) oli suomelaine sotsiualudemokruattine poliitiekku, Suomen parluamentan deputuattu vuozinnu 1908-1910 da 1911-1918, vallankumovusmies, Ruskien gvardien štaban piälikkö, Karjalan ruadokommunnan enzimäine ohjuaju, filosoufielllizien tiedoloin douhtoru. Gylling oli kaikkien Nevvoston toimehpaniikomitietan ozanottajannu.

Edvard Gylling
Ammatti:	poliitiekku, tilastotieteilijä
Rodivui:	30. kylmykuudu 1881(1881-11-30)
Roindukohtu:	Kuopio, Kuopion lääni[d], Ven’an valdukundu[d]
kanzalližus:	Ven’an valdukundu[d]  Nevvostoliitto  Suomi
Kuoli:	14. kezäkuudu 1938(1938-06-14) (56 года)
Kuolendukohtu:	Moskovu, Nevvostoliitto

Eloskerdu

Otto rodivui 30. kylmykuudu 1881 Kuopios. Hänen tuatto Uno Aleksandr Gylling oli raududorogan inžinieru, muamo oli Jevgenija Viktorija Klotil’da Ganrietta Helsingius.

Lapsuus- da nuoružusaijan Edvard vietti vahnembien kois – Kalaan usad’bas Ikaalizen vieres.

Jyväskylän lyseon lopiettuu vuvvennu 1900 häi piäzi opastumah yliopistoh Helsingforsah.

Vuvvennu 1903 hänes rodih talovustijon da statistiekan magistru. Gylling tutkii Suomen ruadorahvahan elaigua kylis.

Filosoufien doktoran arvonimen suaduu häi ruadoi Gelsingforsan yliopiston dotsientannu da statistiekannu 1910-1918.

Poliittine toimindu

Vuvvennu 1905 Gylling yhtyi Suomen sotsiualudemokruatizen partien huruah marksilazeh puoleh.

Vuozinnu 1906-1908 häi ruadoi partien «Sosialistinen Aikakauslehti» -painoksen piätoimittajannu. Lehti perustettih Edvard Gylling, Yrjö Sirola, Otto Kuusinen da Sulo Vuolijoki.

15.-16. kevätkuudu 1907 Suomes piettih enzimäzet valličukset yksipaluatan parluamentah. Vuozinnu 1908-1918 Edvard Gylling oli parluamentan deputuattu Suomen sotsialudemokruatizes parties.

Vuozinnu 1913-1917 Gylling oli Suomen sotsiualudemokruatizen partien toimehpaniikomitietan ozanottajannu, 1917-1918 – Suomen sotsiualudemokruatizen partien paginanvedäjänny.

Vuvvennu 1918 Gylling yhtyi Suomen Kommunistizeh partieh, sen Keskuskomitietan kundah.

Vallankumovus da rahvahienväline voinu Suomes

Suomen vallankumovuksen aigua vuvvennu 1918 Edvard Gylling ruadoi vallankumovuksen halličukses den’guvaroin aziimiehenny, sen jälles vallamkumuvuon halličuksen paginanvedäjän sijahizennu. Vuvven 1918 sulakuus algajen Edvard oli Ruskien gvuardien Piäštaban piälikönny. Häi yhtyi Viipurin puolistukseh.

Vallankumovuos menetyksen jälgeh Gylling ruadoi peitoči. Vuvven 1918 lopus häi muuttui Ruoččih da ruadoi Stokolmas Suomen kompartien piäkomitietan ulgomuab’uros. Vuvvennu 1919 Gylling ruadoi III Kommunistizen internatsionualan Skandinavien komitietan sekretarinnu.

Nevvostoliiton Karjal

Vuvvennu 1919 syzyzyl Edvard Gylling työndi Vladimir Leninale iče kirjutetun Kehoitus Karjalan kommunnas -dokumentan.

Kehoituksen tarkoituksennu oli perustua Svir’-joves Jiäokeanassah sijoittavan Karjalan kommunnan, kuduan avul vois sellittiä erähät probliemat. Sen mugah Karjalan kommunnale pidi roita buržuiliston Suomen valdivon sotsiualizekse vaihtovariantakse.

Vuvvennu 1920 oraskuus Gylling suomelazen kommunistu-emigrantan J. Sirolanke tuldih Moskovah, kus hyö piettih paginua Leninanke Karjalan avtonoumizen tazavallan perustamizeh nähte. Gylling kehoitti Leninua andua Karjalale talovehellizen da aiga levien avtonoumien. Lenin hyväksyi Gyllingan kehoituksen.

Vuvvennu 1920 oraskuus Gylling yhtyi Nevvostoliiton kommunistizen partieh.

8. kezäkuudu 1920 Anuksen da Arhangelin gubernies perustettih Karjalan ruadokommunna. Petroskois rodih gubernien piälinnu da Karjalan avtonoumien keskus.

Kezäkuus 1920 tuhukuussah 1921 Gylling oli Karjalan ruadokommunnan vallankumovuksen komitietan enzimäzenny paginanvedäjänny.

Elokuus 1920 Gyllingan johtol norvegielaine inžinieru H. Langset valmisti Karjalan ruadokommunnan kehityksen pluanan projektat.

11.-18. tuhukuudu 1921 I Karjalazien Nevvostoloin kerähmön aigua Gylling vallittih Karjalan ruadokommunnan alovehellizen toimehpaniikomitietan paginanvedäjäkse.

23. sulakuudu 1921 Edvard Gylling vastai Leninan Moskovas da ozutti projektat, kudualoin tarkoituksennu oli hyväksyä Karjalan ruadokommunnan avtonoumizet oigevukset. Oigevukset hyväksyttih.

Vuvvennu 1922 Gylling oli Karjalais-Murmanskan vojennoin vallankumovuksen komitietan paginanvedäjänny.

Karjalan avtonoumine sotsiualine nevvostotazavaldu

Vuvvennu 1923 heinykuus Karjalan ruadokommunnu muutettih Karjalan avtonoumizeh sotsiualizeh nevvostotazavaldah. Gyllingas rodih Rahvahien Komissaroin Nevvoston paginanvedäi (vuodessah 1935).

Jygien läžindän periä uvvennu 1923 Edvard Gyllingas otettih huruan jallan. Häi käytti jalguprotiezua.

Vevvennu 1930 syvyskuus perustettih Karjalan tiijoilline tutkimusinstituuttu. Sen piälikökse rodih Gylling, säilyttäjen halličuksen piämiehen virran. Hänen sijähizekse rodih Karjalan valdivollizen muzein johtai Stepan Makarjev. Sen ližäkse Gylling ruadoi opastajannu Karjalan valdivollizes pedagougizes instituutas. Häi oli ”Karjalan ekonoumiekku da statistiekku ” – žurnualan redaksies.

1930-luvun puolivälil algajen Gyllingua ruvettih viärittiä buržuaznois natsionalizmas. Gylling opitteli puolistua iččie, ga se ei avvutannuh. Vuvvennu 1935 pakkaskuus Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehellizen komitietan V plienuman aigua Gyllingan politikallizen toimindan moitittih. Ligakuus 1935 häi jätti Karjalan avtonoumizen sotsialistizen nevvostotazavallan Rahvahien komissaroin nevvoston paginanvedäjän virran.

Vuozinnu 1935-1937 Gylling ruadoi Rahvahienvälizen ekonoumiekallizen instituutas Moskovas.

Vuozinnu 1933 da 1936 Gylling oli yksi Karjalan tiedosanakniigan redaktorois. Ga tiedosanakniigu ei piästetty ilmoih, sen erähät redaktorat (kui E. Gylling, A. Makarjev, N. Vinogradov) suudittih da ammuttih.

Kiinniotandu da tapandu

17. heinykuudu vuvvennu 1937 Gylling otettih kiinni valehellizen dielon mugah. Händy suudettih kontrvallankumovuksen terroristizen laitoksen toimindah ozanottamizes. 14. kezäkuudu vuvvennu 1938 händy ammuttih Kommunarka-poligonas. Gylling reabilitiiruitih 16. heinykuudu vuvvennu 1955.

Pereh

Vuvvennu 1906 24-vuodehine Edvard nai Fanny Elisabeth Achrenas (17.10.1885-6.09.1944), Ikaalizen liäkärän tyttäres. Edvardua da Fannyö venčaittih Ikaalizen linnan kirikös 14. kezäkuudu 1906.

Vuvvennu 1938 Fanny Gylling suudittih kodimuan pettäjän perehen hengenny kaheksakse vuvvekse ruadoluagerih. Häi kuoli Karagandan luageris 6. syvyskuudu 1944. Fanny reabilitiiruittih 4. sulakuudu 1956.

Palkindot

• Ruavon ruskien fluagan ordenu (1930)

Musto

• Petroskois on Edvard Gyllingan kunnivokse nimitetty randupiha.
• Petroskois on säilytetty kodi, kuduas Gylling eli vuodessah 1935. Silloi täs kaksikerroksizes puutalois elittih tazavallan kaikin piämiehet.
• Moskovas Gylling eli adresil Sverdlovan lagevo, 3-70.