Karjalan Heimo on Suomes ilmah piäzii žurnualu, kudaman julguajannu on Karjalan Sivistysseura. Karjalan Heimo piäzöy ilmah kuuzi kerdua vuvves kaksosnoumeroinnu. Se on vahnin Suomes ilmah piäzii karjalaine žurnualu. Se perustettih vuvvennu 1906.

Tarkoitus kohenda

Karjalan Heimo oppiu aktiivizesti vaikuttua karjalan kielen säilyttämizeh da kehittämizeh. Lehti tariččou paginfouruman lugijoile da potakoiččou heidy kirjuttamah da ozuttamah omua mielikandua. Karjalan Heimo on yhteisruavos Ven’an karjalazienke da on Suomes eläjien karjalazien yhtehsidienny.

Syväindö kohenda

Karjalan Heimos sanellah karjalazis da suomelas-ugrilazis tapahtumis Suomes, Karjalan tazavallas da muijalgi. Tämän ližäkse Karjalan Heimos alalleh on lugijoin kirjutuksii, kudamis on heijän mustelmii da karjalazii da karjalan kieldy koskijoi dieloloi. Lehten kirjutukset ollah suomen kielel da karjalan kielen eri murdehil.

Painandulugumiäry kohenda

Täl aigua lehten painandulugumiäry on läs 2 000 palua.

Tiluandu kohenda

Karjalan Sivistysseuran jäsenmaksuh kuuluu Karjalan Heimo -lehti. Lehti voibi tilata eriksehgi Karjalan Sivistysseurah kuulumattah. Lehtie juatah myös Karjalan tazavallan školih, kirjastoloih da Karjalan Rahvahan Liiton halličukseh kuulujile. Lehti voibi tilata Karjalan Sivistysseuran kauti.

Toimituksen yhtevystiijot kohenda

Karjalan Heimo -lehten toimitus
Piätoimittai Aila-Liisa Laurila
Lapinkaari 20 B 23, 33180 Tampere
0400 755 907
paatoimittaja@karjalanheimo.fi

Karjalan Sivistysseuran adressi:
Karjalan Sivistysseura ry
Luotsikatu 9 D, 00160 Helsinki
09 171 414
toimisto@karjalansivistysseura.fi

Histourii kohenda

  • Luadie oma lehti oli piätetty Karjalan Sivistysseuran ielolijan Wienan Karjalaisten Liiton alguhpannuos kerähmös Vaasas sulakuul 1906. Virrallizes alustandukerähmös Tamperel 3.-4.8.1906 lehtes vastuajakse toimittajakse vallittih kirjuttai Iivo Härkönen. Liiton enzimäine lehti piäzi ilmah Karjalaisten pakinoita -nimel.
  • Enzimäzinny vuozin, ku ei olluh painandulubua, lehtie jovvuttih luadimah, kui koitehnoumerat da ”uuzien” lehtien mallinoumerat. Niidy painettih nimilöil Touonpano libo Karjalaisten kevätlehti (1907:4–5), Karjalaisten kesälehti (1907: 6–7), Elonaika (1907:8–9), Karjalaisten syyslehti (1908:10–11), Karjalaisten joulu (1907:12), Eränkävijä (1908) da Karjalan Kävijä (1908–1909).
  • Vuvvennu 1909 suadih virralline luba lehten julguandah. Yhtelläh poliittizen tilan periä seura da lehti ei voidu jatkua omua ruaduo. Karjalan Kävijän jälgimäine noumeru piäzi ilmah talvikuul 1909.
  • Konzu seura rubei ruadamah uvvessah jo Karjalan Sivistysseura -nimel, keviäl 1917 kerras otettihes lehten painandah. Se piäzi nimel Karjalaisten Sanomat. Viestejä Vienan ja Aunuksen karjalaisille. Lehti piäzi ilmah kaksi kerdua kuus. Toimittajan ruaduo jatkoi Iivo Härkönen. Erähii kirjutuksii painettih anuksenkarjalakse, enziallus kirillitsan kirjaimin.
  • Aigu oli jygei kui lehten levitändän, mugai painandan alal. Vuvvennu 1918 painettih vaiku viizi noumerua. Kaksi Rastavan lehtie - Karjalaisten joulusanomat (1919) da Vanhan Karjalan joulu (1920), puutui luadie da suattua lugijoile, ga sen jälgeh oli ruavon viijen vuvven keskustus.
  • Vuvvennu 1925 lehti rubei piäzemäh ilmah Taukomies-nimel. Sen piätoimittajannu endizelleh oli Iivo Härkönen.
  • Vuvvennu 1935 lehten nimekse tuli Viena-Aunus da täl nimel lehtie luajittih 1935–1944.
  • Vuozinnu 1937–1938 lehtie painettih Karjalan Sivistysseuran da Karjalakerholoin keskusliiton yhteisjulgavonnu nimel Viena-Aunus + Itä-Karjala. Iivo Härkönen kel sidä luadi Lauri Kuntijärvi. Yhtelläh terväh Karjalan Sivistysseura kiändyi omah julgavoh Viena-Aunus. Konzu Iivo Härkönen jätti voimattomuksen täh vuvvennu 1939 piätoimittajan ruavon, loppihes huomattavu aigupala lehten histories. Härközelehäi lehti oli lähes eloksenruado enämbi 30 vuottu.
  • Härközen jälgeh piätoimittajakse tuli Wasili Keynäs, kudai viizahasti ruadoi voinuvuozien aigah. Vaigevustu yhtelläh oli, enne kaikkie bumuaganke, lehten viendänke Itä-Karjalah da oldih Karjalan Sotilashallindon valistustoimiston tarkastukset. Sivuloi väheni, luajittih kaksosnumerot.
  • Jo 1941 vuvvel kaksi lehten noumerua piäzi ilmah Karjalan Heimo -nimel. Voinan aigua kiännyttih järilleh Viena-Aunus –nimeh da vuvvennu 1944 lehten nimekse lopun lopukse tuli Karjalan Heimo.
  • Karjalan Heimon piätoimittajinnu oldih Wasili Keynäs (vuodessah 1954), Huoti Koski (1954–1956) da Kosti Pamilo (1956–1959). Kosti Pamilon jälgeh Karjalan Heimon piätoimittajakse vallittiih Karjalan Sivistysseuran aktiivine liittolaine Boris Karppela (1959–1987).
  • 1960–1980-lugu oli hyvä da hyövylline Karjalan Heimoh niškoi. Sen painandulugumiäry nouzi 1000:h. Lehti uvvistui monis puolis. Lehtes rodih ikkun Viroh da Nevvosto-Karjalah, Ruočin karjalaziengi uudizii da pagizutandoi ruvettih painamah lehteh. Lehtes äijän kirjutettih kyykkä-kižas. Luajittih omat noumerat: Salmile omistettu (1962) da karjalazes kaupanpiendäs (1964).
  • Boris Karppelale abuh lehten toimitukseh tuli 1983 Sakari Vuoristo. Häi oli ammatilline toimittai da hyvä tutkii. Händy vallittih piätoimittajakse Karppelan jälgeh vuvvennu 1987. Jo abutoimittajannu olles häi luadi erikoisnoumerat, kudamis oli saneltu Ilmari Kiantos (1984), Kalevalas (1985) da Kuusamon pagolazis (1988).
  • Nevvostoliiton hajottuu Sakari Vuoristo rubei äijän käymäh Ven’an Karjalah da Suomes eläjien karjalazilluo, luadijen da kehittäjen karjalaskontaktoin verkuo. 1990-luvul lehten painandumiäry nouzi 2000:h.
  • Sakari Vuoristo oli lehten piätoimittajannu läs 20 vuottu (1987–2006). Vuoristo kirjutti Karjalan Heimoh suuren suuren sarjan kirjutustu vienankarjalazien lähihistouries. Kaikkidah häi luadi 16 teemanoumerua, kudamien pohjannu oldih uvvet arhiivu- da pagizutandumaterjualat da kudamat annettih syviä tieduo Karjalan histouries da kul’tuuras. Puaksuh noumeran teemannu oli mitah Karjalah aloveh (Vuokkiniemi, Uhtua, Seesjärvi, Kiestinki, Tunkua, Pistojärvi, Oulanka, Akonlahti, Kuujärvi, Tver) libo merkittävy ilmivö, ezimerkikse, kauppumiehet.
  • Sakari Vuoriston jälgeh vuvvennu 2006 Karjalan Heimon piätoimittajakse vallittih enzimäine naine - Aila-Liisa Laurila, kudai on täs ruavos tänäpäigi.

Kirjalližus kohenda

  • Vuoristo, Sakari: Suvulta suvulle II. Wienan Karjalaisten Liiton / Karjalan Sivistysseuran historiaa vv. 1906–1996. Helsinki: KSS, 1996. (Luku ”Karjalan Heimo ja sen edeltäjät” s. 123–141.)
  • Pietilä, Anna-Maija: Vienan Karjalaisten Liiton ja Karjalan Sivistysseuran aikakauslehtien artikkelihakemisto 1906–1994. Helsinki: KSS. 1996.
  • Ranta, Raimo: Vienankarjalaisten Liitosta Karjalan Sivistysseuraksi v. 1906–1922. Tampere 1997. (Luku ”Oma lehti” s. 49–57.)
  • Vuoristo, Sakari: Sama lehti – monta nimeä. – Karjalan Heimo 2006:11–12, 198–199.

Linkit kohenda

http://www.karjalansivistysseura.fi/vi-karjalan-heimo/