Hong Kong
Hong Kongan spetshallindoaloveh libo Hong Kong on yksi Kitain spetshallindoalovehes Aazies Suvi-Kitainmeren rannal. Hong Kongas eläy läs 7,5 miljonua hengie (v. 2017). Pinduala on 2,754.97 km². Virallizet kielet ollah kitain da anglien kielet.
Muamonkielenny 88,9% hongkongalazis pagizou kantonankitaikse, 4,3% angliekse da mandariinukitaikse 1,9%.
Istourii kohenda
Hong Kong täytettih miehistöl vuvvennu 1841 enzimäzen oupiumsovan aigua. Nankingan rauhas Kitai andoi suaren Brituaniele, da Hong Kong rodih Brituanien koronukolouniekse. Allukse Hong Kong oli vaiku kalanpyvvändyhieru, eigo sie olluh suurdu eloipaikkua. Toizen oupiumsovan aigua oza Kowloonan niemimua rodih ozake alovehtu. Vuvvennu 1898 "Uvvet Territouriet" kortomittih Brituaniele 99 vuvvekse. Vuvvessah 1997 Hong Kong oli Brituanien kolounii. Hong Kong työttih järilleh Kitaile heinykuus 1997. 1980-luvul Hong Kongua kučuttih Singaporen, Taivan'an da Suvi-Koreinke yhtekse "Aazien nelläkse tigrakse". Vuvvennu 2019 linnas tuli voimah uuzi turvallizuszakon, kudai nostatti suurii demonstartsieloi.
Haldivolline javondu kohenda
Hongkongas on 18 piirilöi (angl. district). Alovehnevvoston ozanottajat vallitah vuiborois joga nelläs vuozi.