Versii 27. Elokuuta 2015 kello 09.23 kohenda Kawtaj (pagin \| kohendukset) 1 161 kohendustu p →‎Aiheesta toiziel ← Ielembäine muutos		Versii 27. Elokuuta 2015 kello 09.25 kohenda kumua Kawtaj (pagin \| kohendukset) 1 161 kohendustu pEi ole yhtehveduo kohendukses Uvvembi muutos →
Rivi 3: Suomi-ugrilazet kielet, kudamii on 15, javotahes 7 oksah. * Baltiekku-suomelaine oksu: karjalan, [[~~Wp/krl/~~Suomen kieli\|suomen]], [[~~Wp/krl/~~Vepsän kieli\|vepsän]], [[~~Wp/krl/~~Ižoran kieli\|ižoran]]; [[~~Wp/krl/~~Estin kieli\|estin]], [[~~Wp/krl/~~Võron kieli\|võron]], [[~~Wp/krl/~~Vodin kieli\|vodin]] da [[~~Wp/krl/~~Liivin kieli\|liivin]] kielet. Kai nämmä mainitut kielet ollah lähäsugukielet. * Saamilaine oksu: saamin kieli, kudai jagahes kahteh loittozeh toine toizes piämurdeheh (päivännouzupuoline da päivänlaskupuoline piämurreh). * Mordvalaine oksu: erzän da mokšan kielet. * Marilaine oksu: niittymarin da mägimarin kielet. * Permiläine oksu: [[~~Wp/krl/~~Udmurtan kieli\|udmurtan]], zir'ankomin da permikomin kielet. * Obinugrilaine oksu: hantin da mansin kielet. * Ungarilaine oksu: [[~~Wp/krl/~~Ungarin kieli\|Ungarin]] kieli. Samojedilazii kielii on 4: nenetsan, enetsan, selkupan da nganasanan kielet. Rivi 17: Livvikse paistah Karjalan Tazavallas [[Wp/krl/Anus\|Anuksen]], [[Wp/krl/Präžä\|Präžä]]n, [[Wp/krl/Pitkyrandu\|Pitkyrannan]] da paikoittain Suojärven rajonois. Lyydiläzien eloipaikat ollah [[~~Oniegu-järve~~Oniegujärvi\|~~Oniegu-järve~~Oniegujärvi]]n päivänlaskurannikol. Varzinkarjalastu piämurrehtu käytetäh [[~~Wp/krl/~~Karjalan tazavaldu\|Karjalan Tazavallan]] pohjazembil liygiläzis da lyydiläzis alovehil da sidä paici Tverin alovehil. Joga kielen elokseh, mugaže i karjalan kielen elokseh, kuuluu kielele tarkoitettuloin tavoittehien täyttämine, kudamii on moni. Tärkimih niilöis kuulutah: olemine rahvahan kommunikatiivizennu välinehenny; olemine tiedovälinehenny; olemine esteetiekallizennu välinehenny.

Sivun "Karjalan kieli" versielöin eroloi