Kai suadavis olijat žurnualat
Tämä on yhtistetty Wikipedii -verkosivuston žurnualoin ozutus. Voit filtruija tädä luvetteluu žurnualan tiipan, käyttäjännimen (luguh otetah registru) libo tarvittavan sivun mugah (luguh sežo otetah registru).
- 11. Kylmykuuta 2022 kello 11.05 62.148.124.17 pagin luadi sivun Mandžoit (Ak: Uusi sivu: '''Mandžoit''' ollah monivuodizii, usazii kazvattajii ruohovardizii kazviloi. Mandžoin kukkupohju turbuou ruskiekse da meheväkse ebäfruktakse, kudamua kučutah paginkieles muarjakse. Sadumandžoi on kaupallizeh luaduh merkiččii kazvatettavu muarju. Suomes kazvau luonnonvarazennu ezimerkikse meččymandžoi. Se suvaiččou kul’tuuruymbäristölöi. Luonnonniittylöin vähettyy meččymandžoin miäry on pienennyh, ga se on löydänyh uuzii kazvandukohtii dorogan reunoil.)
- 31. Ligakuuta 2022 kello 10.24 62.148.124.17 pagin luadi sivun Nurminäiviččy (Ak: Uusi sivu: '''Nurminäiviččy''' on valpahan nahkan värine lyhyöl nurmel kazvai sieni. Sen šuapku on 1-5 cm. levei, nuoren näivičän šuapku on enzimäzikse miäččymäine, škuapkan reunas on priädniekkän jyttyzii ruppiloi, šuapkan keskel on buguričču, heltat ollah harvat da loukkotyvizet. Jalgu on 4-8 cm. pitky, kova da puumaine. Nurminäivičän magu on keskinkerdane/hyvä ja duuhu muistottau neilikkua. Vai škuapkoi syvväh. Nurminahikas voibi kazvua tiedoiniekan kruuga...)
- 31. Ligakuuta 2022 kello 09.48 62.148.124.17 pagin luadi sivun Kazvi (Ak: Uusi sivu: '''Kazvit''' ollah monisoluzet organizmat, kudamat suajah oman ravingon enne kaikkie yhtevyttämäl. Kuvven organizmumuailman sistiemas net muvvostetah kazvimuailman (Plantae), yhten ydinozallizien organizmoin nelläs piäjoukos elättilöin, sienien-grivoin da alguelättilöinke. Kazviloikse on eri aijoinnu sellitändäs rippujen voidu miäritellä vaihtelii joukko eriluadustu organizmua. Kazviloi tutkii tiijonala on kazvitiedo libo botaniekku. Kazvit poiketah elättilöis...)
- 31. Ligakuuta 2022 kello 09.48 62.148.124.17 pagin luadi sivun Pihl'aja (Ak: Uusi sivu: '''Pihl’ajat''' (Sorbus) on kazvisugu, kudamah kuuluu 100-200 lajii. Pihl’ajat ollah pikkarazii puuloi libo tuhjoloi. Lajiloin miäräs on suurdu ebätarkuttu, sendäh ku pihl’ajii on monii lähisugulazii lajiloi, kudamat yhtet biolougat laskietah erillizikse lajiloikse, a toizet ei. Pihl’ajien suguu on sežo nygöi juattu monekse pienembäkse suvukse. Suomes löydyjät 4-6 pihl’ailajii nygöi javotellah nelläh eri suguh. Pihl’ajat kuulutah rouzukazviloin heimoh...)
- 31. Ligakuuta 2022 kello 09.45 62.148.124.17 pagin luadi sivun Voronkusieni (Ak: Uusi sivu: '''Voronkusieni''' (Cantharellus tubaeformis) ongi keldusienien kel yksi Suomen suvaittavembis ravingosienis. Ilmastonmuutoksen täh voronkusieni on jälgivuozinnu levinnyh sežo Päivännouzu-Suomeh. Voronkusieni on kebjei tunnustua, sil on rikas vil’l’usualis da sen vil’l’uaiguväli on verduallizen pitky; ainos elokuun allus enzilumeh suate. Sežo pikkaraine pakkaine ei muuta sen maguu. Voronkusienet kazvetah nuoris kuuzikois, lehtimečis, kumbuzis havumečis dai...) Tegmerki: Vizual'noi kohendamine
- 6. Ligakuuta 2022 kello 10.26 62.148.124.17 pagin luadi sivun Pyöröi (Ak: Uusi sivu: Pyöröi libo kukkoine on kui Suomen muga i Ven’an Karjalas tundiettu pastos. Rakkahal lapsel on äijy nimie: Suvizes Ven’an Karjalas dai aijembah Suomeh kuulunuos Raja-Karjalas sidä kučuttih pyöröikse, Vienan Karjalas pottusangiekse dai Suomen Pohjas-Karjalas kukkozekse. Pyörölöil on olluh Suomen puolel sežo mostu nimie, kui pyröine, tapuntaine libo toslokas. Aijembah pyöröitaiginan piäruohkuaineh oli ruisjauho da piälyksekse pandih ozrupudruo libo talkunua...) Tegmerki: Vizual'noi kohendamine
- 4. Ligakuuta 2022 kello 08.36 62.148.124.17 pagin luadi sivun Loimolan Voima (Ak: Uusi sivu: Loimolan Voima on karjalankieline folk-joukko, kudai ruadau Suomes. Joukko perustettih vuvvennu 2019 da sih kuulutah karjalazet Suačin vellekset Levoin Miša da Miikkula. Miša säveldäy da Miikkula kirjuttau pajoloin tekstat. Joukon pajot on kirjutettu suvikarjalan murdehel. Velleksien sugu on rodužin Suistamolpäi, ga hyö iče ollah vadrastuttu Lieksas. Loimolan Voiman ezmäine disku "Ruttomužikan kyynäl" piästettih ilmah vuvvennu 2020. Samaine disku vallittih Suome...)
- 3. Ligakuuta 2022 kello 09.48 62.148.124.17 pagin luadi sivun Ylä-Uuksu (Ak: Uusi sivu: Ylä-Uuksu on endizen Salmin pidäjän endine hieru. Ylä-Uuksul on eletty jo kivikavven aigah. Vuvvennu 2020 argeolougizis kaivavukzis löydyi nenga 6000 ezinehty kivikavven aijalpäi. Hierus läbi virduau Uuksunjogi. Uuksunjoves oli enne vuottu 1939 kolme elektrostansiedu, kudamat annettih sähkyö Ristiojan raudurudan rikastandulaitokseh da Pitkyrannan kaivoksen alovehel. Sähköprovodu oli enzimäine suomelane pitkäl matkal strojittu suurikiinnitysprovodu. Ylä-Uuksun...)