Kazvi

Kazvit ollah monisoluzet organizmat, kudamat suajah oman ravingon enne kaikkie yhtevyttämäl. Kuvven organizmumuailman sistiemas net muvvostetah kazvimuailman (Plantae), yhten ydinozallizien organizmoin nelläs piäjoukos elättilöin, sienien-grivoin da alguelättilöinke. Kazviloikse on eri aijoinnu sellitändäs rippujen voidu miäritellä vaihtelii joukko eriluadustu organizmua. Kazviloi tutkii tiijonala on kazvitiedo libo botaniekku.

Kazvit poiketah elättilöis da sienis-grivois moneh tabah. Net ei enimyölleh voija liikkuo paikas toizeh, a pyzytäh kogo elaijan tietyl kazvoalustal. Kazvit ollah tavan mugah omavarazet libo autotrofizet, ku net suajah tarvittavat ainehet yhtevyttämäl. Kazvisolut poiketah elättisolulois muun keskes kiindiel, cel’l’ulouzan muvvostetul soluseinäl da plastidoil, kudamis on väriainehtu. Sienien-grivoin solulois on kitiinan jämpistetty soluseiny, da bakteriloin soluseinäs on murejiinua.