Debrecen (veng. Debrecen) – Vengrien päivännouzus oliju linnu, toizekse suurin linnu Budapeštan jälles, Haidu-Biharan haldivolline keskus. Vägilugu on 203 914 ristikanzua (1. kylmykuudu v. 2014).

20. Debrecen, Rendőrségi Palota

Muantiedo da transportu

kohenda

Debrecen sijaiččou Al’föl’d-histouriellizel alovehel 220 km Budapeštas päivännouzuhpäi. Läs 30 km Ruminiessah päivännouzuhpäi. Debrecen kauti menöy raududorogu Čop-Debrecen-Sol’nok-Budapešt. Pojezdumatku Debrecenis piälinnah kestäy läs 3 čuassuu. Debrecenan vieres on kanzoinväline lendoazemu. Debrecenas kävytäh avtobusat, trolleibusat da tramvait.

Histourii

kohenda

Linnu perusti monis rinnalolijois kylis. Enzikerdua Debrecen oli muanittu vuonnu 1235. Nimityksen etimolougiedu ei tietä tarkah, ga erähän versien mugah se tuli slavilazes sanas, kudai tarkoittau ”hyvä muaperä”. Vuonnu 1361 tsuari Lajoš I andoi Debrecenale vällän linnan stuasan. XV-XVI-vuozisual Debrecenas tuli tärgei laukkukeskus, linnas piettih erilazii jarmankoi. Vuvven 1693 algajen Debrecen kogo Vengrienke kuului Gabsburgoin imperieh. Vengrien vallankumovuksen (1848-1849) jälles vuonnu 1849 Vengrii sai iččenäžyön da faktas Debrecen rodih muan piälinnakse. Vuonnu 1857 rodih ruadodorogu Debrecenan da Budapeštan välis. Vuonnu 1884 Debrecenas algoi kävvä Vengries enzimäine tramvai. Enzimäzen muailman voinan jälles Ruminii sai monet vengrieläzet päivännouzualovehet. Sendäh Debrecen rodih rajan rinnalolijakse linnakse. Toizen muailman voinan aigua Debrecen oli hyvin hävitetty. Linnua suadih endizeh kundoh 1960-vuozissah.

Opastumine

kohenda

Debrecenan yliopisto on yksi Vengrien kuulužimis opastuslaitoksis. Yliopisto oli perustettu vuonnu 1538 Kalvinistoin koulledžannu. Sih kuluu 11 tiedokundua da 2 koulledžua. Debrecenan yliopistos opastuu läs 30 000 opastujua.