Claude Debussy

Achille-Claude Debussy (22. elokuudu 1862 - 25. kevätkuudu 1918) oli fransielaine säveldäi. Muuzikuallizen impressionizman piäedustai.

Achille-Claude Debussy
Roindunimi:	fran. Claude Achille Debussy
Ammatti:	säveldäi, pianistu, musiikkikriitikko
Rodivui:	22. elokuudu 1862(1862-08-22)
Roindukohtu:	Saint-Germain-en-Laye[d], Seine-et-Oise[d], Ranskan toinen keisarikunta[d]
kanzalližus:	Frantsii
Kuoli:	25. kevätkuudu 1918(1918-03-25) (55 года)
Kuolendukohtu:	16. arrondissementti[d], Ranskan kolmas tasavalta[d]
Tuatto:	Manuel Debussy[d]
Ukko / akku:	Emma Bardac[d] и Marie-Rosalie Texier[d]
Lapset:	Claude-Emma Debussy[d]
Nimikirjutus:

Claude Debussy oli roinnuhes Parižan linnanymbäristös myöjän pereheh. Läs kogo lapsusaigu vietti Parižas. Franko-prussien voinan aigah Claude muamanke lähtiettih Kannoih, kus vuvvennu 1870 häi sai enzimäzet fortepianourokat. 

10-vuodehizennu Cloude meni opastumah Parižan konservatourieh. Händy opastettih kuulužat muzikantat. Debussyn fortepianoneruo arvosteltih vuvvennu 1877 – häi hyvin soitti Šumanan da sai toizen palkindon. Sen jälles Debussy oli matkois Itualies da Šveitsuaries opastajannu bohatas perehes. Tulduu Parižah häi meni ruadoh iänistudioh da piäzi Parižan taidelijoin boheemah. Claude Debussy jatkoi opastundua konservatouries da vuvvennu 1883 sai toizen Riiman palkindon Gladiator-kantanan periä. Vuvven peräs häi sai enzimäzen Riiman palkindon. Sen jälgeh hänele pidi eliä da ruadua Medichin villas toizien palkindon suajinke. Tämä aigu ei olluh hyvin tevokas. Akademii ei ottanuh vastah Debussyn stil’ua da erimieližun periä häi lähti järilleh Parižah. Debussyn luomisruadoh äijäl vaikutti Wagner, ga myöhembäh häi kieldävyi Wagneran vaikutukses muuzikkah. Vuvvennu 1891 Debussy tuttavui Erik Satih, kudai sežo vaikutti häneh luomisruadoh.