Buddhalaižus
Buddhalaižus on uskondo da eloksenfilosoufii, mi rodih Indies nečilleh 500-luvul eaa. Siddhartha Gautaman opastuksien pohjal. Uskondol on kannattajii enimite Aazies, kogo muailmas nečilleh 490 miljonua. Hos buddhalaižus rodihgi Indies, se ei ole sie ylen suuri uskondo. Buddhalaižie valdivoloi ollah ezimerkikse Kitai, Japounii, Thaimua da Mjanmar.
Buddhalaižuvves ei puaksuh uskotah jumaloih, sendäh puaksuh sanotah ku se ei ole toven uskondo, ga eri čuril buddhalaižus on kehitynnyh eri muodoh, da toizis uskotah alovehellizen mifolougien jumaloih da hengiolendoloih.
Uskondon roindu
kohenda
Uskondon mugah prinsu Siddhartha Gautama lähti mieroh omas linnaspäi, hylgäi kallehuot da rubei elämäh askiettan. Häi rubei istumah bodhipuun tyveh da hengellizeči "havaččui", rubei ellendämäh tovelližuttu da hänes rodih Buddha. Hänen viizahus da buddhalaižuon tärgei opastus on; Elokses on muokkua, himo luadiu muokkua. Muokku loppevuu konzu himo, viha da tiedämättömys loputah. Net loputah konzu ristikanzu toimiu oigieloin "tropien" libo ohjavuksien mugah. Tämän jälles häi opasti rahvastu havaččumah, piäzemäh "nirvanah", iäreh uvvelleh roindas da kaikes eloksen muokas. 45 vuvven opastuksen jälgeh Buddha kuoli da oli jälgimäi joudavan kaikes muokas. Tämän jälgeh manuahat opastettih ližiä rahvastu da uskondo levii muijale Aazieh, konzu valdukunnat otettih sidä omakse uskondokse.