Vasilii (Vuassila) Keynäs, vuodessah 1897 sugunimi oli Kondratjev (3. sulakuudu 1884 Vuokkiniemi, Vienan Karjal – 9. ligakuudu 1964 Suomi, Helsinki). Vasilii Keynäs oli vienankarjalaine, ruadoi školan opastajannu.[2][3][4][5][6]

Vasilii Keynäs
Ammatti: opastai
Rodivui: 1884[1]
kanzalližus:
Kuoli: 9. ligakuudu 1964(1964-10-09)
Lapset: Pentti Keynäs[d]

Hänen vahnembat oldih muanruadajat. Enzämäzet vuvvet Vasilii Keynäs eli omas roindukyläs, Vuokkiniemes. Sie häi kävyi ven’ankielizeh školah. 9-vuodehizennu Keynäs lähti elämäh diädän luo Suomeh. Sie brihačču autoi diädiä, kudual oli laukkua Vyöril da Munsalas. Vuonnu 1903 Vasilii Keynäs siirdyi elämäh tuatan luo Amieriekkah. Vuodessah 1907 häi eli De-Kalb -linnas Illinoisan ozavaldivos. Sit linnas eli äijy siirdolastu Vienan Karjalaspäi. Vuonnu 1906 De-Kalb -linnas vienankarjalazet avattih Vienan Karjalazien Liiton. Täl liitol oli oma lehti. Keynäs kirjutti kirjutustu sih lehteh. Häi suvaičči opastuo uudeh, iče tuttavui amieriekkalazeh opastussistiemah da opastundutaboih. Vuonnu 1907 Keynäs lähti elämäh järilleh Suomeh. Vuvves 1908 vuodessah 1912 Keynäs opastui Jyväskylän seminuaries školan opastajakse. Vuodessah 1918 häi ruadoi opastajannu Alavus-linnan Rantatyösän školas. Suomen rahvahallisvoinan aigah Keynäs oli ”valgieloin” joukos. Päivänlaskufrontal häi oli ammunduvehkehien varaston hoidajannu. Keynäs yhtyi vuonnu 1917 perustettuh Karjalan Sivistysseurah. Kezäl vuonnu 1918 häi pidi seuran kezäpruazniekkua Uhtuol. Rebol’as Keynäs ruadoi opastajannu seminuaries. Vuvves 1919 vuodessah 1920 häi oli tämän seminuarien johtajannu. Keviäl vuonnu 1920 piettih Vienan muakundupäivii. Keynästy sie vallittih Vienan Karjalan väliaigazeh halličukseh. Tämä halličus ruadoi vuodessah 1921. Konzu väliaigaine halličus heitti oman ruandan, syvyskuus v. 1921 syvyskuussah v. 1922 Keynäs kuului Karjalan keskushalličukseh. Sygyzyl vuonnu 1922 häi yhtyi Karjalan ulgomualazien vallittuloin joukkoh. Sil aigua Keynäs äijän kirjutti Päivännouzu-Karjalan tilas, pidi yhtevytty suomelazien poliitiekoinke. Vuonnu 1924 Keynäs piästi ilmoih Itä-Karjala –nimisty nedälilehtie. Täs lehtes nostettih Päivännouzu-Karjalan rahvahallizen poliitiekan kyzymyksii. Vuvves 1924 vuodessah 1933 Keynäs oli tarkastajannu kaičuslaitoksel. Sen jälles penziessäh häi ruadoi školan opastajannu Helsinkis. Vuvves 1932 vuodessah 1935 Vasilii Keynäs oli Karjalan Sivistysseuran paginanvedäjän sijahizennu. Vuonnu 1931 händy sanottih kunnivoitetukse seurah kuulujakse. Vuonnu 1938 Keynäs tuli Karjalan Sivistysseuran sekretarikse. Vuodessah 1938 häi oli Karjalan Heimo –nimizen lehten piätoimittajannu. Tämän lehten painajannu on Karjalan Sivistysseuru.

Vuonnu 1905 Vasilii Keynäs nai. Hänen enzimäzenny mučoinnu oli Amalia Lämpimäki. Vuonnu 1926 Keynäs nai toizen kerran. Hänen toizen mučoin Anni Maurazen juuret oldih Rebol’aspäi. Vasilii Keynähäl oli viizi lastu: kolme poigua da kaksi tytärdy. Nuorin poigu Kalevi Keynäs (1934-2018) ruadoi abuniekannu Helsinkin yliopiston Tvärminnen tutkimusazemal. Kalevi Keynäs oli kunnivoitettu Suomen luonnonvardoičusliittoh kuului. Vie häi autoi todevuttua Baltiekkumeren vardoičusprojektoi. Vasilii Keynähän vie yksi poigu Pentti Keynäs (1929-2016) oli Neles Oy –nimizen laitoksen varatoimitusjohtajannu. Vuvves 1991 vuodessah 2001 Pentti Keynäs oli Karjalan Sivistysseuran paginanvedäjänny. Vie häi perusti Autizmufondan.

  1. KANTO – Kansalliset toimijatiedotНациональная библиотека Финляндии.
  2. W. Keynäs - Karjalan asian tarmokas ajaja - 50 vuotta, Toukomies N:o 4/1934
  3. Opettaja V. Keynäs 60-vuotias, Itä-Karjala, 19.04.1944, nro 7, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Wasili Keynäs kuollut, Karjalan Heimo N:o 9-10/1964
  5. Waassila Keynäs 75-vuotias, Karjalan Heimo N:o 1-2/1959
  6. Kuka kukin on 1954