Avua piävalikko

Uuzi alasaksin kirjutustaba

Uuzi alasaksin kirjutustaba (alasaksikse Nysassiske Skryvwyse (lyh. NSS)) on kaikkii sego Germuanien da Alangomualoin puolel paistuloi alasaksin kielen paginluaduloi yhtistämäh ehoitettu kirjutustaba. Se oppiu olla yksisellitteine da luvettavu kaikkih paginluaduloih niškoi. Kirjutustaba kehitettih vuozil 2017‒2018[1] da jo vuvvel 2018 Alangomualoin puoline alasaksinkieline wikipedii algoi käyttiä sidä omal piäsivul.[2] Sežo Werldspråke-verkosivustol allettih samoih aigoih jullata täl kirjutustaval kirjutettuloi uudizii.[3][4] Vuvvel 2019 sen käyttöala leveni paikallizis joukkoviestimis, konzu eräs seborgalazen (germ. Suderburg) Die Zeitung -lehten kirjuttai algoi käyttiä sidä omis kirjutuksis.[5] Kirjutustaba on suannuh kannatustu eritengi kielen nuorien pagizijoin keskes sego Germuanies sego Alangomualois – i vie Suomesgi.[6]

PiäprinsipatKohendele

Kirjutustavas on kolme piäprinsippua, kudamat ezitetäh ual.

Prinsippu 1: sanan alguperäKohendele

Ylialovehellizes kirjutustavas otetah lähtökohtakse sanan alguperä. Kirjutustabua voijah yksikai soveldua sežo alovehellizien paginluaduloin kirjuttamizeh. Silloi sanan etimolougieh perustujua ylialovehellistu kirjutusmuoduo voijah muokata muga, ku tietys paginluavus yhteh langennuzii iändehii merkitäh samal bukval, hos ylialovellizes kirjutustavas net pietähgi erilläh.

e:n loppuheittoKohendele

Alasaksin pohjasmurdehis da sežo Ysselmeeran (päivänlaskufriizakse Iselmar, hollandiekse IJsselmeer) ymbäristös paistulois alasaksin paginluadulois sananloppuine e häviey iännettäjes. Kirjutukses e yksikai säilytetäh alovehellistugi paginluaduu jälliteltäjes sendäh, ku tämä käytändö pienendäy pohjas- da suvimurdehien välisty vizualistu eruo. Ližäkse tädä käytändyö puolistau segi, ku erähät konsonantat säilytäh iännettäjes helevinny, hos net jiäjähgi pohjasmurdehis nenga sanan loppuh: wyse [vi:z], breve = [brɛ:ɪ̯v]. Jätettäs e kirjutosmuvvospäi iäres, ga sit pidäs sežo loppuh jiäjy konsonantu kirjuttua toizin, ku ylehizen siännön mugah konsonantu iännetäh sanan lopus ainos kumiennu.

Prinsippu 2: yhtenmugažusKohendele

Suurii muutoksii sanan vardalon kirjutusmuodoh ei tahtota, hos piätettehet muutettasgi vardalon iändämisty.

Obstruentoin soinnittomus sanan lopusKohendele

Helevät obstruentat iännetäh sanan lopus kumieloinnu, ga kirjutukses tädä eruo ei ozuteta. Sendäh kirjutetah ezimerkikse tyd - tyden (eigo Tiet - Tieden muga ku toizes Sass'sche Schrievwies (lyh. SASS) -kirjutustavas) da skryven - skrivt (eigo muga ku hollandiekse schrijven - schrijft).

Obstruentoin mugavundatKohendele

Konsonantuyhtymäs obstruentu sulavuu puaksuh toizeh konsonantah, ga tädä ei ozuteta kirjutusmuvvos. Nenga kirjutetah ezimerkikse bild - bilder (eigo biller) da hand - handen/hände (eigo hannen/hänne).

PoikkevusKohendele

Sanat, kudamien vardalon lopus on s, sj libo muu sibilantu, ei novvateta iel ezitettyy prinsippua. Ku nämmih sanoih ližätäh ezimerkikse piäteh -st, kirjutetah yhtelläh vai yksi sibilantu nägyvih: nervöösup dat nervööst, duusjendu duusjt.

Prinsippu 3: avvoi- da umbitavutKohendele

Vokalin piduhusKohendele

Pitkät monoftongat kirjutetah avvoitavus yhtel bukval, ga umbitavus kahtel. Ezimerkikse: maken - maakt, good - gode.

PoikkevusKohendele

Bukvat e, y da å ei novvateta iel ezitettyy siändyö:

  • Pitky e kirjutetah konzutahto kahtel bukval painnollizes avvoitavus. Tämä koskou eritengi moizii yksitavuzii sanoi kui hee (germ. er, holl. hij) libo dee (germ. die, der, holl. die).
  • Bukvat y da å merkitäh ainos pitkiä vokalii da sendäh ei tarvita kahtu bukvua ehki umbitavus. Nenga kirjutetah ezimerkikse hyr, myn, stån da gån, eigo hyyr, myyn, ståån da gåån.

Konsonantat tavun lopusKohendele

Uvves alasaksin kirjutustavas tavun loppuh ei nikonzu kirjuteta kahtu samua konsonantubukvua. Nenga kirjutetah ezimerkikse kan, nat da wil, eigo kann, natt da will muga ku SASS-kirjutustavas. Täs kohtas alasaksin uuzi kirjutustaba on yhtenjyttyine hollandien kielen kirjutustavanke, ga eriluaduine germuanien kirjutustabah näh.

Kirjutustavan muidu piirdehiiKohendele

Laihin- da vierassanoin kirjuttamineKohendele

Vahnat laihinsanat, kudamii ei enämbi pietä kieles vierahinnu, kirjutetah iel annettuloin siändölöin mugah. Uvvembien vierassanoin kirjutusmuvvon lähtökohtakse otetah sen kielen kirjutusmuodo, kudamaspäi sana tulou, ga sih voijah luadie vie midätahto pienii muutoksii:

  • Avvoi- da umbitavun prinsippu: Pitky vokali kirjutetah umbitavus kahtel bukval vierassanoisgi. Ezimerkikse: kanaal, systeem da kultuur.
  • c-bukvu säilyy, konzu se iännetäh /ts~s/. Iännettäneh /k/, ga sit kirjutetah sežo k. Ezimerkikse: citrone da centrum, ga konferens(y) da kakao.
  • Alguperäine cc kirjutetah ks, konzu se iännetäh /ks/ (aksent, aksepteren) da kk, konzu iännetäh /k/ (akkumuleren, akkoord).
  • qu kirjutetah kw, konzu se iännetäh /kv/ (kwaliteyt, frekwens(y)) da k, konzu iännetäh /k/ (karantene). Erisnimis qu voibi yksikai säilyö (Quebec).
  • th da ph kirjutetah yksinkerdazembah t da f. Ezimerkikse: teory, tema, telefoon da foto.
  • x kirjutetah ks (eksempel, kontekst).

Suuri algubukvuKohendele

Suurdu bukvua käytetäh vai virkehen algajan sanan allus da ristikanzoin da kohtien nimis. Muut substantiivat kirjutetah pienen algubukvanke, toizin ku ezimerkikse germuanien kieles. Adjektiivat kirjutetah sežo ainos pienel algubukval, hos net liityttäs kohtannimeh.

VälimerkitKohendele

  • Virkehen rakendeh miäriäy pilkuloin käytön. Pilku pannah yhtysvirkehes kahten virkehen välih, ezimerkikse [piävirkeh, piävirkeh] libo [piävirkeh, ližävirkeh]. Ollou virkeh ylen lyhyt (~kaksi sanua), ga pilkun voibi jättiä iäres. Konjunktat un/en 'da' or/oder/of 'libo' muvvostetah poikkevus, eigo niilöil algajien virkehien alguh kirjuteta pilkuu.
  • Situattumerkilöinny voijah käyttiä "...", “...” libo ”...”.

Bukvien käyttöKohendele

Konsonantois on vai vähän foniemutazon eroloi alasaksin eri paginluaduloin välil da sendäh on kebjei kehittiä niilöih niškoi ylialovehelline kirjutustaba. Vokalilois on yksikai enämbi vaihteluu paginluadulois da se pidäy ottua huomivoh kirjutustabua kehittäjesgi.

KonsonantatKohendele

KluziilatKohendele

Bukvu Muinos-
saksin
iänneh
Ezimerkit: Muinossaksi Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba SASS (Germuanien pohjasalasaksi) Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi) Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk) Hollandien vastineh Germuanien vastineh Kiännös karjalakse
p p panna
opan
ūp, upp
panne
oapen
up
Pann
apen
up, op
paan, pane
open
op
Pan
uopen
up
panne
oopn
op
pan
open
op
Pfanne
offen
auf
riehtil
avvoi
piäl
b b beki


berg
beak(e), bekke
westföälskäs sežo: biak(e)
berg, barg
Beek


Barg



baarg
Biëk


Biärg
bekke


bearg
beek


berg
Bach


Berg
oja


vuori
t t tīd
tan
fat
tyd
ten
vat
Tiet
laten
Fatt
tied
loaten
vat
Tied
laoten
Fat
tied
loatn
vat
tijd
laten
vat
Zeit
lassen
Fass
aigu
piästiä
pučči
d d + th thiustri
dar
d
düüster
moder
d
düüster
Moder
Raat
duuster
mouder
road
düüster
Moder
Raod
duuster
moder
road
duister
moeder
raad
düster
Mutter
Rat
hämy
muamo
nevvo
k k kind
brekan
ik
kind
breaken, brekken
ik
Kind
breken
ik
kind
breken
ik
Kind
briäken
ik
keend
brekn
ik
kind
breken
ik
Kind
brechen
ich
lapsi
murdua
minä
g g grōni
seggian
slag
gröön
seggen
slag
gröön
seggen
Slag
greun, gruin
zeggen
slag
gröön
ggen
Slag
greun
zegn
slag
groen
zeggen
slag
grün
sagen
Schlag
vihandu
sanuo
išku

FrikatiivatKohendele

Bukvu Muinos-
saksin
iänneh
Ezimerkit: Muinossaksi Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba SASS (Germuanien pohjasalasaksi) Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi) Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk) Hollandien vastineh Germuanien vastineh Kiännös karjalakse
w w + hw hwanēr
wind
werold
woneyr
wind
werld, wearld
wonehr
Wind
Welt
wanneer
wind
wereld
wän
Wind
Wiält
wonneer
weend
weerld
wanneer
wind
wereld
wann
Wind
Welt
konzubo
tuuli
muailmu
wr wr wrāka
wrīvan
wråke
wryven
Wraak
wrieven
vroak
vrieven

wroake
wrievn
wraak
wrijven
Rache
reiben
tazavo
hieruo
v f + v findan
fugal


biovan
liof
vinden
voagel, vuggel
westföälskäs sežo: vuagel
boaven
leev
finnen
Vagel


baven
leef
vinden
vogel


boven
laif
finnen
Vuëgel


buowen
laiw
veendn
voggel, vogel


boavn
leef
vinden
vogel


boven
lief
finden
Vogel


oben
lieb
löydiä
lindu


ylähän
armas
s s + hs sand
storm
sian
s
fohs
sand
storm
wysen
muus
vos
Sand
Storm
wiesen
Muus
Voss
zaand
störm
wiezen
moes
vos
Sand
Stuorm
wisen
Muus
Fos
zaand
stoarm
wiezn
moes
vos
zand
storm
wijzen
muis
vos
Sand
Sturm
weisen
Maus
Fuchs
pesku
tuhu
ozuttua
hiiri
reboi
sk sk skip
wiskian
flēsk
skip
wisken
vleisk, vleysk
Schipp
wischen
Fleesch
schip
wissen
vlees
Schip
wisken
Fleesk
schip
wisken
vleis
schip
wissen
vlees
Schiff
wischen
Fleisch
laivu
pyhkie
liha
sj (/ʃ~s/
laihin- da
vierassanois)
sjokolade
duusj(e)
Schokolaad
Duusch
sukkeloaden
does
Schokelaor

sokkelaa
does
chocolade
douche
Schokolade
Dusche
šokoluadu
pezovalatin
j j jukkian

jār
jöäken, jokken, jökken
jår
jöken

Johr
jeuken

joar
jocken

Jaor
jökn

joar
jeuken

jaar
jucken

Jahr
kubista

vuozi
h h hebbian
hūd
hebben
huud, hüüd
hebben
Huut
hebben
hoed, huud
häbben
Huut
hebn
hoed
hebben
huid
haben
Haut
olla, omistua
hibju

SonorantatKohendele

Bukvu Muinos-
saksin
iänneh
Ezimerkit: Muinossaksi Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba SASS (Germuanien pohjasalasaksi) Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi) Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk) Hollandien vastineh Germuanien vastineh Kiännös karjalakse
m m miluk
kuman



arm
melk
koamen, kummen
westföälskäs sežo: kuamen
arm
Melk
kamen



Arm
melk
komen, kommen



aarm
Miälk, Melk
kuëmen



Arm
melk
komn



aarm
melk
komen



arm
Milch
kommen



Arm
maido
tulla



käzi(varzi)
n n + hn hnut


naht
winnan
hlōpan
nut, noat, nöät(e)
westföälskäs sežo: nuat
nacht
winnen
loupen
Nutt, Nööt


Nacht
winnen
lopen
neut


nacht
winnen
lopen
Nuët


Nacht
winnen
laupen
not, noot


nacht
winn
loopn
noot


nacht
winnen
lopen
Nuss


Nacht
gewinnen
laufen
oriehu



voittua
juosta
l l + hl hlōpan
līthan
fallan
kald
wal
loupen
lyden
vallen
kold
wal
lopen
lieden
fallen
koolt
Wall
lopen
lieden
valen
ld
waal, wale
laupen
liden
fallen
kolt
Wol
loopn
liedn
valn
koald
wal
lopen
lijden
vallen
koud
wal
laufen
leiden
fallen
kalt
Wall
juosta
kiduija
langeta
vilu
seiny
r r + hr hrōpan
rīki
rian
ovar
ropen
ryk
leyren, learen
öäver, oaver
ropen
riek
lehren, lihren
över
roupen
riek
leren
over
ropen
riek
läern
üöwer
roopn
riek
leern, learn
oaver
roepen
rijk
leren
over
rufen
reich
lehren
über
kirguo
bohattu
opastua
yliči

VokalitKohendele

Vahnat pitkät vokalitKohendele

Bukvu Muinos-
saksin
iänneh
Germuanine kandukieli Muinossaksi Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba SASS (Germuanien pohjasalasaksi) Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi) Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk) Hollandien vastineh Germuanien vastineh Kiännös karjalakse
å ā ēƀanđaz
đēđiz
āvand
dād
åvend
dåd
Avend
Daat
oavend
doad
Aomd

oavnd
doad
avond
daad
Abend
Tat
ildu
tego
ai āi mēanan
sēanan
māian
sāian
maien
saien
meihen
seien
maaien
zaaien
maien
saien
meain
zeain
maaien
zaaien
mähen
säen
niittiä
kylviä
ae ē1 skērjan~skē

lēʒaz
skāra
kāsi

skaere
kaese
laeg
Scheer
Kees
leeg
scheer, schere
kees, keze
leeg
(Schäer)
kaise
laig
scheer
kees
leeg
schaar
kaas
laag
Schere
Käse

nožniččemet
juusto
madal
ey ē2a saip(j)ōn
raipan~raipaz
seype
reyp
Seep
Reep
zaip(e)

Sepe
Reep
zeep, zepe
reep
zeep
reep
Seife
Reif
muilu
nuoru
ey / ee ē2b stainaz
ƀainan
stēn
bēn
steyn, steen
beyn, been
Steen
Been
stain
bain
Stene
Been
steen
been
steen
been
Stein
Bein
kivi
jalgu, siäri
ei ē3
laiđjanan
ʒailaz

lēdian
gēl
beide
leiden
geil
beide
leiden
geil
baaide
laaiden
gaail
baide
laien
gail
beide
leidn
geil
beide
leiden
geil
beide
leiten
geil
mollei
johtua
kiimažu
e / ee ē4 leuƀaz
fleuganan
ʒeutanan
liof
fliogan
giotan
leev
vlegen
geten
leef
flegen
geten
laif
vlaigen
gaiten
laiw
flaigen
gaiten
leef
vleegn
geetn
lief
vliegen
gieten
lieb
fliegen
gießen
armas
lendiä
valua
y ī ʒlīđanan
swīnan
glīdan
swīn
glyden
swyn
glieden
Swien
glieden
zwien
gliden
Swien
gliedn
zwien
glijden
zwijn
gleiten
Schwein
luiskua
počči
o / oo ō1 fōtz, fōtuz
xrōpanan
fōt
hrōpan
voot
ropen
Foot
ropen
vout
roupen
Foot
ropen
voot
roopn
voet
roepen
Fuß
rufen
jalgu(terä)
kirguo
ö / öö ō1:n ümluud (umlaut) sōkjanan
fōljanan
sōkian
fōlian
söken
völen
söken
föhlen
zuiken, zuken
vuilen, vulen
söken
fölen
zeukn
veuln
zoeken
voelen
suchen
fühlen
eččie
tundie
ou ō2 ʒrautaz
kaupjanan
grōt
kōpian
grout
koupen, köypen
groot
kopen, köpen
groot
kopen
graut
kaupen
groot
koopn
groot
kopen
groß
kaufen
suuri
ostua
öy ō:2:n ümluud (umlaut) nauđiʒaz


nöydig
löyper

nödig
Löper

neudeg


naidig
Laiper

neudig
leuper

nodig
loper

nötig
Läufer

tarbehelline
juoksii, malčiekku
oi ōi ƀlōanan
ʒlōanan
blōian
glōian
bloien
gloien
bleuhen, bleihen
gleuhen, gleihen
bluien, blaaien
gluien
blaien
glaien
bleuin
gleuin
bloeien
gloeien
blühen
glühen
halvastua
hehkuo
u / uu ū mūsz
skūƀōjanan

mūs
skūvan

muus
skuven(, sküven)

Muus
schuven

moes
schoeven(, schuven)
Muus
schuwen

moes
schoevn

muis
schuiven

Maus
schieben

hiiri
ähkätä

ü / üü ū:n da iu:n ümluud (umlaut) xlūđjanan


hlūdian

thiustri
lüden

düüster
lüden

düüster
luden

duuster
lüden

düüster
luden

düüster
luiden

duister
läuten

düster
soittua (kelluo)
hämy
Muinossaksin ē-iänneh eri paginluaduloisKohendele

Sanat, kudamis oli muinossaksis pitky ē-iänneh, jagavutah nellih alajoukkouh, kudamat ollah kehitytty eri paginluadolois eri taval. Ezimerkikse yhtes paginluavus ē3 da ē4 voijah mollei iändiä samal taval, ga eri taval migu ē1. Toizes paginluavus yksikai ē1 da ē4 voijah iändiä keskenäh samal taval, ga eri taval migu ē3. Alajoukko ē2 jagavuu vie joukkoloikse ē2a da ē2b, ga nämmih joukkoloih kuulujien sanoin ē iännetäh eri taval vai harvois paginluadulois. Kaikis niilöis paginluadulois, kudamis net iännetäh eri taval, ē2a iännetäh samal taval ku ē1 – da ē2b samal taval ku ē4.

Ual olijas taulukos ezitetäh ē-iändehen kehitys eri paginluadulois:

Paginluadu ē1:n iändämine ē2a:n iändämine ē2b:n iändämine ē3:n iändämine ē4:n iändämine
Pohjasalasaksi (noordsassisk)
Koillisalasaksi (oustnoordsassisk) /eː/ /eː/ /ɛɪ̯/ (Päivännouzu-Holsteyn)
/aɪ̯/ (Meakelenborg)
/aɪ̯/ /ɛɪ̯/ (Päivännouzu-Holsteyn)
/aɪ̯/ (Meakelenborg)
Luvvehalasaksi (westnoordsassisk) /ɛɪ̯/ /ɛɪ̯/ /ɛɪ̯/ /aɪ̯/ /ɛɪ̯/
Grönningsk /ei/, /eː/ /ɑi/ /ɑi/ /ɑ:i/, /ɑi/ /ɑi/
Pohjasdrentsk (noorddrentsk) /ei/, /eː/ /ai/, /ɛi/ /ai/, /ɛi/ /aːi/, /ɑːi/, /ai/, /ɛi/ /ai/, /ɛi/
Westföälsk
Keski- da suvidrentsk (middendrentsk, süüddrentsk) /eː/ /eː/ /eː/, /ei/, /iː/ /ɛi/ /eː/, /ei/, /iː/
Stellingwarvsk /eː/ /eː/ /iː/ /ɛi/ /iː/
Sallandsk, veluwsk /eː/, /ɛi/~/ɛː/ /eː/ /eː/ /ɛi/ /iː/
Twentsk, achterhooksk /eː/ /eː/ /eː/ /ɛi/ /eː/
/iː/ (ozas Achterhookua)
Urkersk /ɛː/ /iː/ /iː/ /ɛi/, /ɛː/, /aːi/ /iː/
Päivännouzuwestföälsk (oustwestföälsk) /aɪ̯/ (-r:n iel /eː/) /aɪ̯/ (-r:n iel /eː/) /ɛɪ̯/ /ɛɪ̯/ /ɛɪ̯/
Münsterlandsk /aɪ̯/ /e:/ /e:/ /aɪ̯/ /aɪ̯/
Päivänlaskumünsterlandsk (westmünsterlandsk) /eː/ /eː/ /eː/ /ɛi/ /eː/
Oustföälsk /eː/ /eː/ ? ? ?

Vahnat lyhyöt vokalit avvoitavusKohendele

Bukvu Muinos-
saksin
iänneh
Germuanine kandukieli Muinossaksi Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba SASS (Germuanien pohjasalasaksi) Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi) Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk) Hollandien vastineh Germuanien vastineh Kiännös karjalakse
a / aa a fađēr
xamaraz
fadar
hamar
vader, vadder
hamer
Vader, Vadder
Hamer
voader
hoamer
Vader
Hamer
vader
hamer
vader
hamer
Vater
Hammer
tuatto
pal'l'aine
ä / ää a:n ümluud (umlaut) đraʒanan dragan drägen dregen (droagen) drgen dreagn dragen tragen kandua
ea, e e lesanan
sweƀlaz
lesan
sweval
leasen
sweavel
lesen
Swevel
lezen
swevel
lsen
Swwel
leazn
zweavel
lezen
zwavel
lesen
Schwefel
lugie
rikki
ea, i
westföälskäs sežo: ia
i siƀaz
liþuz

lith
seav(e), siv(ve)
lid, lead
Seev
Lidd
zeef
lid
Swt
Ld
zev(ve), zieve
lid
zeef
lid
Sieb
Glied
sieglu, žiittu
runganoza
oa, o o luƀōjanan
kulan

lovon


loaven, löäven
koale, köäle, kolle
laven, löven
Kahl, Köhl

loven
kool

luowen
Kuole

loavn
kolle

loven
kool

loben
Kohle

kiittiä
hiili

öä, ö o:n ümluud (umlaut) furai
sbst. đrupōn

fora
sbst. dropo

vöär
dröppelen, dröäpelen
vör
drüppeln

veur


vüör
drüöpeln

vuur
dröppeln

voor
druppelen

vor
tröpfeln

ies, enne
valuo, tippuo

oa, u
westföälskäs sežo: ua
u fuʒlaz
wunēnan
fugal
wunōn
voagel, vuggel
woanen, wunnen
Vagel
wahnen
vogel
wonen
Vgel
wnen
voggel, vogel
wonn
vogel
wonen
Vogel
wohnen
lindu
eliä
öä, ü
westföälskäs sežo: üä
u:n ümluud (umlaut) uƀelaz
kuninʒaz
ubil
kuning
öävel, üvvel
köäning, künning
övel
König
euvel
keunenk
üëwel
Küëning
övvel
könnink
euvel
koning
übel
König
paha
kuningas
Pitkän ā:n da avvoitavun lyhyön a:n, o:n da u:n yhtehlangiemine pohjasalasaksisKohendele

Alasaksin pohjasmurdehis muinossaksin pitky ā da avvoitavun lyhyöt a, o da u iännetäh nygöi keskenäh samal taval. Tahtottaneh tädä murrehpiirrehty ozuttua kirjutustavas, ga voijah käyttiä å-bukvua kaikis nämmis yhtevyksis. Nenga voijah kirjuttua ezimerkikse åvend, dåd, våder da håmer.

Vahnat lyhyöt vokalit umbitavusKohendele

Bukvu Muinos-
saksin
iänneh
Germuanine kandukieli Muinossaksi Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba SASS (Germuanien pohjasalasaksi) Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi) Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk) Hollandien vastineh Germuanien vastineh Kiännös karjalakse
a a axtōu
lanđan
ahto
land
acht
land
acht
Land
acht
laand
acht
Land
acht
laand
acht
land
acht
Land
kaheksa
mua
ä a:n ümluud (umlaut) lanʒiþō längte Längde Längte leangte lengte Länge piduhus
e e kannjanan
xelpanan
kennian
helpan
kennen
helpen(, hölpen)
kennen
helpen, hölpen
kennen
helpen
kennen
helpen
kenn
helpn
kennen
helpen
kennen
helfen
tundie
avvuttua
i i wissaz
đrenkanan
wiss
drinkan
wis
drinken
wiss
drinken
wis
drinken
wis
drinken
wis
dreenkn
gewis
drinken
gewiss
trinken
tietty
juvva
o o fuhsaz
kuppaz
fohs
kop(p)
vos
kop
Voss
Kopp
vos
kop
Fos
Kop
vos
kop
vos
kop
Fuchs
Kopf
reboi
piä
ö o:n ümluud (umlaut) vösse Vöss Fösse vösse vossen Füchse reboit
u u đumƀaz
xunʒruz
dumb
hungar
dum
hunger
dumm
Hunger
dom
honger
dum
Hunger
dom
honger
dom
honger
dumm
Hunger
tuhmu
nälgy
ü u:n ümluud (umlaut) xruʒjaz hruggi rüg(gen) Rügg rug Rüg, Rüggen rugn rug Rücken selgy

Vokalin da w:n yhtymätKohendele

Bukvu Muinos-
saksin
iänneh
Germuanine kandukieli Muinossaksi Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba SASS (Germuanien pohjasalasaksi) Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi) Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk) Hollandien vastineh Germuanien vastineh Kiännös karjalakse
auw aw dawwaz
hawwanan
dauw
hauwen
Dau
hauen
daauw
haauw(g)en
Dau
hauen
dauw

dauw
houwen
Tau
hauen
kaste
lyvvä
ouw ew ƀrewwanan
trewwaz

triuwi
brouwen
trouw, tröyw
broen, bruen
tro, tru
braauwen
traauw
bruen
trü
brouwn
trouw
brouwen
trouw
brauen
treu
keittiä piivuo
uskolline
åuw ēw klēwō
ƀlēwaz

blāo
klåuw(e/n)
blåuw
Klau
blau
klaauw
blaauw
Klaon
blao
klauw(e)
blauw
klauw
blauw
Klaue
blau
kynzi
sinine
uw uw skuwwuz skuw, sküw scho, schu, schuug schaauw schü schouw schuw scheu argu, kaino, huijustelii
ow ūw būwanan bowen boen, buen baauwen bauen bouwn bouwen bauen srojie

LähtietKohendele