Uuzi alasaksin kirjutustaba

Uuzi alasaksin kirjutustaba (alasaksikse Nysassiske Skryvwyse (lyh. NSS)) on kaikkii sego Germuanien da Alangomualoin puolel paistuloi alasaksin kielen paginluaduloi yhtistämäh ehoitettu kirjutustaba. Se oppiu olla yksisellitteine da luvettavu kaikkih paginluaduloih niškoi. Kirjutustaba kehitettih vuozil 2017‒2018 da jo vuvvel 2018 Alangomualoin puoline alasaksinkieline wikipedii algoi käyttiä sidä omal piäsivul. Sežo Werldspråke-verkosivustol allettih samoih aigoih jullata täl kirjutustaval kirjutettuloi uudizii. Vuvvel 2019 sen käyttöala leveni paikallizis joukkoviestimis, konzu eräs seborgalazen (germ. Suderburg) Die Zeitung -lehten kirjuttai algoi käyttiä sidä omis kirjutuksis. Kirjutustaba on suannuh kannatustu eritengi kielen nuorien pagizijoin keskes sego Germuanies sego Alangomualois – i vie Suomesgi.

Piäprinsipat

Kirjutustavas on kolme piäprinsippua, kudamat ezitetäh ual.

Prinsippu 1: sanan alguperä

Ylialovehellizes kirjutustavas otetah lähtökohtakse sanan alguperä. Kirjutustabua voijah yksikai soveldua sežo alovehellizien paginluaduloin kirjuttamizeh. Silloi sanan etimolougieh perustujua ylialovehellistu kirjutusmuoduo voijah muokata muga, ku tietys paginluavus yhteh langennuzii iändehii merkitäh samal bukval, hos ylialovellizes kirjutustavas net pietähgi erilläh.

e:n loppuheitto

Alasaksin pohjasmurdehis da sežo Ysselmeeran (päivänlaskufriizakse Iselmar, hollandiekse IJsselmeer) ymbäristös paistulois alasaksin paginluadulois sananloppuine e häviey iännettäjes. Kirjutukses e yksikai säilytetäh alovehellistugi paginluaduu jälliteltäjes sendäh, ku tämä käytändö pienendäy pohjas- da suvimurdehien välisty vizualistu eruo. Ližäkse tädä käytändyö puolistau segi, ku erähät konsonantat säilytäh iännettäjes helevinny, hos net jiäjähgi pohjasmurdehis nenga sanan loppuh: wyse [vi:z], breve = [brɛ:ɪ̯v]. Jätettäs e kirjutosmuvvospäi iäres, ga sit pidäs sežo loppuh jiäjy konsonantu kirjuttua toizin, ku ylehizen siännön mugah konsonantu iännetäh sanan lopus ainos kumiennu.

Prinsippu 2: yhtenmugažus

Suurii muutoksii sanan vardalon kirjutusmuodoh ei tahtota, hos piätettehet muutettasgi vardalon iändämisty.

Obstruentoin soinnittomus sanan lopus

Helevät obstruentat iännetäh sanan lopus kumieloinnu, ga kirjutukses tädä eruo ei ozuteta. Sendäh kirjutetah ezimerkikse tyd - tyden (eigo Tiet - Tieden muga ku toizes Sass'sche Schrievwies (lyh. SASS) -kirjutustavas) da skryven - skrivt (eigo muga ku hollandiekse schrijven - schrijft).

Obstruentoin mugavundat

Konsonantuyhtymäs obstruentu sulavuu puaksuh toizeh konsonantah, ga tädä ei ozuteta kirjutusmuvvos. Nenga kirjutetah ezimerkikse bild - bilder (eigo biller) da hand - handen/hände (eigo hannen/hänne).

Poikkevus

Sanat, kudamien vardalon lopus on s, sj libo muu sibilantu, ei novvateta iel ezitettyy prinsippua. Ku nämmih sanoih ližätäh ezimerkikse piäteh -st, kirjutetah yhtelläh vai yksi sibilantu nägyvih: nervöös → up dat nervööst, duusjen → du duusjt.

Prinsippu 3: avvoi- da umbitavut

Vokalin piduhus

Pitkät monoftongat kirjutetah avvoitavus yhtel bukval, ga umbitavus kahtel. Ezimerkikse: maken - maakt, good - gode.

Poikkevus

Bukvat e, y da å ei novvateta iel ezitettyy siändyö:

• Pitky e kirjutetah konzutahto kahtel bukval painnollizes avvoitavus. Tämä koskou eritengi moizii yksitavuzii sanoi kui hee (germ. er, holl. hij) libo dee (germ. die, der, holl. die).
• Bukvat y da å merkitäh ainos pitkiä vokalii da sendäh ei tarvita kahtu bukvua ehki umbitavus. Nenga kirjutetah ezimerkikse hyr, myn, stån da gån, eigo hyyr, myyn, ståån da gåån.

Konsonantat tavun lopus

Uvves alasaksin kirjutustavas tavun loppuh ei nikonzu kirjuteta kahtu samua konsonantubukvua. Nenga kirjutetah ezimerkikse kan, nat da wil, eigo kann, natt da will muga ku SASS-kirjutustavas. Täs kohtas alasaksin uuzi kirjutustaba on yhtenjyttyine hollandien kielen kirjutustavanke, ga eriluaduine germuanien kirjutustabah näh.

Kirjutustavan muidu piirdehii

Laihin- da vierassanoin kirjuttamine

Vahnat laihinsanat, kudamii ei enämbi pietä kieles vierahinnu, kirjutetah iel annettuloin siändölöin mugah. Uvvembien vierassanoin kirjutusmuvvon lähtökohtakse otetah sen kielen kirjutusmuodo, kudamaspäi sana tulou, ga sih voijah luadie vie midätahto pienii muutoksii:

• Avvoi- da umbitavun prinsippu: Pitky vokali kirjutetah umbitavus kahtel bukval vierassanoisgi. Ezimerkikse: kanaal, systeem da kultuur.
• c-bukvu säilyy, konzu se iännetäh /ts~s/. Iännettäneh /k/, ga sit kirjutetah sežo k. Ezimerkikse: citrone da centrum, ga konferens(y) da kakao.
• Alguperäine cc kirjutetah ks, konzu se iännetäh /ks/ (aksent, aksepteren) da kk, konzu iännetäh /k/ (akkumuleren, akkoord).
• qu kirjutetah kw, konzu se iännetäh /kv/ (kwaliteyt, frekwens(y)) da k, konzu iännetäh /k/ (karantene). Erisnimis qu voibi yksikai säilyö (Quebec).
• th da ph kirjutetah yksinkerdazembah t da f. Ezimerkikse: teory, tema, telefoon da foto.
• x kirjutetah ks (eksempel, kontekst).

Suuri algubukvu

Suurdu bukvua käytetäh vai virkehen algajan sanan allus da ristikanzoin da kohtien nimis. Muut substantiivat kirjutetah pienen algubukvanke, toizin ku ezimerkikse germuanien kieles. Adjektiivat kirjutetah sežo ainos pienel algubukval, hos net liityttäs kohtannimeh.

Välimerkit

• Virkehen rakendeh miäriäy pilkuloin käytön. Pilku pannah yhtysvirkehes kahten virkehen välih, ezimerkikse [piävirkeh, piävirkeh] libo [piävirkeh, ližävirkeh]. Ollou virkeh ylen lyhyt (~kaksi sanua), ga pilkun voibi jättiä iäres. Konjunktat un/en 'da' or/oder/of 'libo' muvvostetah poikkevus, eigo niilöil algajien virkehien alguh kirjuteta pilkuu.
• Situattumerkilöinny voijah käyttiä "...", “...” libo ”...”.

Bukvien käyttö

Konsonantois on vai vähän foniemutazon eroloi alasaksin eri paginluaduloin välil da sendäh on kebjei kehittiä niilöih niškoi ylialovehelline kirjutustaba. Vokalilois on yksikai enämbi vaihteluu paginluadulois da se pidäy ottua huomivoh kirjutustabua kehittäjesgi.

Konsonantat

Kluziilat

Bukvu	Muinos- saksin iänneh	Ezimerkit:	Muinossaksi	Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba	SASS (Germuanien pohjasalasaksi)	Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi)	Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk)	Hollandien vastineh	Germuanien vastineh	Kiännös karjalakse
p	p		panna opan ūp, upp	panne oapen up	Pann apen up, op	paan, pane open op	Pan uopen up	panne oopn op	pan open op	Pfanne offen auf	riehtil avvoi piäl
b	b		beki berg	beak(e), bekke westföälskäs sežo: biak(e) berg, barg	Beek Barg	baarg	Biëk Biärg	bekke bearg	beek berg	Bach Berg	oja vuori
t	t		tīd lātan fat	tyd låten vat	Tiet laten Fatt	tied loaten vat	Tied laoten Fat	tied loatn vat	tijd laten vat	Zeit lassen Fass	aigu piästiä pučči
d	d + th		thiustri mōdar rād	düüster moder råd	düüster Moder Raat	duuster mouder road	düüster Moder Raod	duuster moder road	duister moeder raad	düster Mutter Rat	hämy muamo nevvo
k	k		kind brekan ik	kind breaken, brekken ik	Kind breken ik	kind breken ik	Kind briäken ik	keend brekn ik	kind breken ik	Kind brechen ich	lapsi murdua minä
g	g		grōni seggian slag	gröön seggen slag	gröön seggen Slag	greun, gruin zeggen slag	gröön säggen Slag	greun zegn slag	groen zeggen slag	grün sagen Schlag	vihandu sanuo išku

Frikatiivat

Bukvu	Muinos- saksin iänneh	Ezimerkit:	Muinossaksi	Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba	SASS (Germuanien pohjasalasaksi)	Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi)	Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk)	Hollandien vastineh	Germuanien vastineh	Kiännös karjalakse
w	w + hw		hwanēr wind werold	woneyr wind werld, wearld	wonehr Wind Welt	wanneer wind wereld	wän Wind Wiält	wonneer weend weerld	wanneer wind wereld	wann Wind Welt	konzubo tuuli muailmu
wr	wr		wrāka wrīvan	wråke wryven	Wraak wrieven	vroak vrieven		wroake wrievn	wraak wrijven	Rache reiben	tazavo hieruo
v	f + v		findan fugal biovan liof	vinden voagel, vuggel westföälskäs sežo: vuagel boaven leev	finnen Vagel baven leef	vinden vogel boven laif	finnen Vuëgel buowen laiw	veendn voggel, vogel boavn leef	vinden vogel boven lief	finden Vogel oben lieb	löydiä lindu ylähän armas
s	s + hs		sand storm wīsian mūs fohs	sand storm wysen muus vos	Sand Storm wiesen Muus Voss	zaand störm wiezen moes vos	Sand Stuorm wisen Muus Fos	zaand stoarm wiezn moes vos	zand storm wijzen muis vos	Sand Sturm weisen Maus Fuchs	pesku tuhu ozuttua hiiri reboi
sk	sk		skip wiskian flēsk	skip wisken vleisk, vleysk	Schipp wischen Fleesch	schip wissen vlees	Schip wisken Fleesk	schip wisken vleis	schip wissen vlees	Schiff wischen Fleisch	laivu pyhkie liha
sj	(/ʃ~s/ laihin- da vierassanois)			sjokolade duusj(e)	Schokolaad Duusch	sukkeloaden does	Schokelaor	sokkelaa does	chocolade douche	Schokolade Dusche	šokoluadu pezovalatin
j	j		jukkian jār	jöäken, jokken, jökken jår	jöken Johr	jeuken joar	jocken Jaor	jökn joar	jeuken jaar	jucken Jahr	kubista vuozi
h	h		hebbian hūd	hebben huud, hüüd	hebben Huut	hebben hoed, huud	häbben Huut	hebn hoed	hebben huid	haben Haut	olla, omistua hibju

Sonorantat

Bukvu	Muinos- saksin iänneh	Ezimerkit:	Muinossaksi	Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba	SASS (Germuanien pohjasalasaksi)	Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi)	Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk)	Hollandien vastineh	Germuanien vastineh	Kiännös karjalakse
m	m		miluk kuman arm	melk koamen, kummen westföälskäs sežo: kuamen arm	Melk kamen Arm	melk komen, kommen aarm	Miälk, Melk kuëmen Arm	melk komn aarm	melk komen arm	Milch kommen Arm	maido tulla käzi(varzi)
n	n + hn		hnut naht winnan hlōpan	nut, noat, nöät(e) westföälskäs sežo: nuat nacht winnen loupen	Nutt, Nööt Nacht winnen lopen	neut nacht winnen lopen	Nuët Nacht winnen laupen	not, noot nacht winn loopn	noot nacht winnen lopen	Nuss Nacht gewinnen laufen	oriehu yö voittua juosta
l	l + hl		hlōpan līthan fallan kald wal	loupen lyden vallen kold wal	lopen lieden fallen koolt Wall	lopen lieden valen kòld waal, wale	laupen liden fallen kolt Wol	loopn liedn valn koald wal	lopen lijden vallen koud wal	laufen leiden fallen kalt Wall	juosta kiduija langeta vilu seiny
r	r + hr		hrōpan rīki lērian ovar	ropen ryk leyren, learen öäver, oaver	ropen riek lehren, lihren över	roupen riek leren over	ropen riek läern üöwer	roopn riek leern, learn oaver	roepen rijk leren over	rufen reich lehren über	kirguo bohattu opastua yliči

Vokalit

Vahnat pitkät vokalit

Bukvu	Muinos- saksin iänneh	Germuanine kandukieli	Muinossaksi	Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba	SASS (Germuanien pohjasalasaksi)	Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi)	Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk)	Hollandien vastineh	Germuanien vastineh	Kiännös karjalakse
å	ā	ēƀanđaz đēđiz	āvand dād	åvend dåd	Avend Daat	oavend doad	Aomd	oavnd doad	avond daad	Abend Tat	ildu tego
ai	āi	mēanan sēanan	māian sāian	maien saien	meihen seien	maaien zaaien	maien saien	meain zeain	maaien zaaien	mähen säen	niittiä kylviä
ae	ē1	skērjan~skērō lēʒaz	skāra kāsi	skaere kaese laeg	Scheer Kees leeg	scheer, schere kees, keze leeg	(Schäer) kaise laig	scheer kees leeg	schaar kaas laag	Schere Käse	nožniččemet juusto madal
ey	ē2a	saip(j)ōn raipan~raipaz		seype reyp	Seep Reep	zaip(e)	Sepe Reep	zeep, zepe reep	zeep reep	Seife Reif	muilu nuoru
ey / ee	ē2b	stainaz ƀainan	stēn bēn	steyn, steen beyn, been	Steen Been	stain bain	Stene Been	steen been	steen been	Stein Bein	kivi jalgu, siäri
ei	ē3	laiđjanan ʒailaz	lēdian gēl	beide leiden geil	beide leiden geil	baaide laaiden gaail	baide laien gail	beide leidn geil	beide leiden geil	beide leiten geil	mollei johtua kiimažu
e / ee	ē4	leuƀaz fleuganan ʒeutanan	liof fliogan giotan	leev vlegen geten	leef flegen geten	laif vlaigen gaiten	laiw flaigen gaiten	leef vleegn geetn	lief vliegen gieten	lieb fliegen gießen	armas lendiä valua
y	ī	ʒlīđanan swīnan	glīdan swīn	glyden swyn	glieden Swien	glieden zwien	gliden Swien	gliedn zwien	glijden zwijn	gleiten Schwein	luiskua počči
o / oo	ō1	fōtz, fōtuz xrōpanan	fōt hrōpan	voot ropen	Foot ropen	vout roupen	Foot ropen	voot roopn	voet roepen	Fuß rufen	jalgu(terä) kirguo
ö / öö	ō1:n ümluud (umlaut)	sōkjanan fōljanan	sōkian fōlian	söken völen	söken föhlen	zuiken, zuken vuilen, vulen	söken fölen	zeukn veuln	zoeken voelen	suchen fühlen	eččie tundie
ou	ō2	ʒrautaz kaupjanan	grōt kōpian	grout koupen, köypen	groot kopen, köpen	groot kopen	graut kaupen	groot koopn	groot kopen	groß kaufen	suuri ostua
öy	ō:2:n ümluud (umlaut)	nauđiʒaz		nöydig löyper	nödig Löper	neudeg	naidig Laiper	neudig leuper	nodig loper	nötig Läufer	tarbehelline juoksii, malčiekku
oi	ōi	ƀlōanan ʒlōanan	blōian glōian	bloien gloien	bleuhen, bleihen gleuhen, gleihen	bluien, blaaien gluien	blaien glaien	bleuin gleuin	bloeien gloeien	blühen glühen	halvastua hehkuo
u / uu	ū	mūsz skūƀōjanan	mūs skūvan	muus skuven(, sküven)	Muus schuven	moes schoeven(, schuven)	Muus schuwen	moes schoevn	muis schuiven	Maus schieben	hiiri ähkätä
ü / üü	ū:n da iu:n ümluud (umlaut)	xlūđjanan	hlūdian thiustri	lüden düüster	lüden düüster	luden duuster	lüden düüster	luden düüster	luiden duister	läuten düster	soittua (kelluo) hämy

Muinossaksin ē-iänneh eri paginluadulois

Sanat, kudamis oli muinossaksis pitky ē-iänneh, jagavutah nellih alajoukkouh, kudamat ollah kehitytty eri paginluadolois eri taval. Ezimerkikse yhtes paginluavus ē₃ da ē₄ voijah mollei iändiä samal taval, ga eri taval migu ē₁. Toizes paginluavus yksikai ē₁ da ē₄ voijah iändiä keskenäh samal taval, ga eri taval migu ē₃. Alajoukko ē₂ jagavuu vie joukkoloikse ē_2a da ē_2b, ga nämmih joukkoloih kuulujien sanoin ē iännetäh eri taval vai harvois paginluadulois. Kaikis niilöis paginluadulois, kudamis net iännetäh eri taval, ē_2a iännetäh samal taval ku ē₁ – da ē_2b samal taval ku ē₄.

Ual olijas taulukos ezitetäh ē-iändehen kehitys eri paginluadulois:

Paginluadu	ē1:n iändämine	ē2a:n iändämine	ē2b:n iändämine	ē3:n iändämine	ē4:n iändämine
Pohjasalasaksi (noordsassisk)
Koillisalasaksi (oustnoordsassisk)	/eː/	/eː/	/ɛɪ̯/ (Päivännouzu-Holsteyn) /aɪ̯/ (Meakelenborg)	/aɪ̯/	/ɛɪ̯/ (Päivännouzu-Holsteyn) /aɪ̯/ (Meakelenborg)
Luvvehalasaksi (westnoordsassisk)	/ɛɪ̯/	/ɛɪ̯/	/ɛɪ̯/	/aɪ̯/	/ɛɪ̯/
Grönningsk	/ei/, /eː/	/ɑi/	/ɑi/	/ɑ:i/, /ɑi/	/ɑi/
Pohjasdrentsk (noorddrentsk)	/ei/, /eː/	/ai/, /ɛi/	/ai/, /ɛi/	/aːi/, /ɑːi/, /ai/, /ɛi/	/ai/, /ɛi/
Westföälsk
Keski- da suvidrentsk (middendrentsk, süüddrentsk)	/eː/	/eː/	/eː/, /ei/, /iː/	/ɛi/	/eː/, /ei/, /iː/
Stellingwarvsk	/eː/	/eː/	/iː/	/ɛi/	/iː/
Sallandsk, veluwsk	/eː/, /ɛi/~/ɛː/	/eː/	/eː/	/ɛi/	/iː/
Twentsk, achterhooksk	/eː/	/eː/	/eː/	/ɛi/	/eː/ /iː/ (ozas Achterhookua)
Urkersk	/ɛː/	/iː/	/iː/	/ɛi/, /ɛː/, /aːi/	/iː/
Päivännouzuwestföälsk (oustwestföälsk)	/aɪ̯/ (-r:n iel /eː/)	/aɪ̯/ (-r:n iel /eː/)	/ɛɪ̯/	/ɛɪ̯/	/ɛɪ̯/
Münsterlandsk	/aɪ̯/	/e:/	/e:/	/aɪ̯/	/aɪ̯/
Päivänlaskumünsterlandsk (westmünsterlandsk)	/eː/	/eː/	/eː/	/ɛi/	/eː/
Oustföälsk	/eː/	/eː/	?	?	?

Vahnat lyhyöt vokalit avvoitavus

Bukvu	Muinos- saksin iänneh	Germuanine kandukieli	Muinossaksi	Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba	SASS (Germuanien pohjasalasaksi)	Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi)	Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk)	Hollandien vastineh	Germuanien vastineh	Kiännös karjalakse
a / aa	a	fađēr xamaraz	fadar hamar	vader, vadder hamer	Vader, Vadder Hamer	voader hoamer	Vader Hamer	vader hamer	vader hamer	Vater Hammer	tuatto pal'l'aine
ä / ää	a:n ümluud (umlaut)	đraʒanan	dragan	drägen	dregen	(droagen)	driägen	dreagn	dragen	tragen	kandua
ea, e	e	lesanan sweƀlaz	lesan sweval	leasen sweavel	lesen Swevel	lezen swevel	liäsen Swiëwel	leazn zweavel	lezen zwavel	lesen Schwefel	lugie rikki
ea, i westföälskäs sežo: ia	i	siƀaz liþuz	lith	seav(e), siv(ve) lid, lead	Seev Lidd	zeef lid	Siëwt Liëd	zev(ve), zieve lid	zeef lid	Sieb Glied	sieglu, žiittu runganoza
oa, o	o	luƀōjanan kulan	lovon	loaven, löäven koale, köäle, kolle	laven, löven Kahl, Köhl	loven kool	luowen Kuole	loavn kolle	loven kool	loben Kohle	kiittiä hiili
öä, ö	o:n ümluud (umlaut)	furai sbst. đrupōn	fora sbst. dropo	vöär dröppelen, dröäpelen	vör drüppeln	veur	vüör drüöpeln	vuur dröppeln	voor druppelen	vor tröpfeln	ies, enne valuo, tippuo
oa, u westföälskäs sežo: ua	u	fuʒlaz wunēnan	fugal wunōn	voagel, vuggel woanen, wunnen	Vagel wahnen	vogel wonen	Vuëgel wuënen	voggel, vogel wonn	vogel wonen	Vogel wohnen	lindu eliä
öä, ü westföälskäs sežo: üä	u:n ümluud (umlaut)	uƀelaz kuninʒaz	ubil kuning	öävel, üvvel köäning, künning	övel König	euvel keunenk	üëwel Küëning	övvel könnink	euvel koning	übel König	paha kuningas

Pitkän ā:n da avvoitavun lyhyön a:n, o:n da u:n yhtehlangiemine pohjasalasaksis

Alasaksin pohjasmurdehis muinossaksin pitky ā da avvoitavun lyhyöt a, o da u iännetäh nygöi keskenäh samal taval. Tahtottaneh tädä murrehpiirrehty ozuttua kirjutustavas, ga voijah käyttiä å-bukvua kaikis nämmis yhtevyksis. Nenga voijah kirjuttua ezimerkikse åvend, dåd, våder da håmer.

Vahnat lyhyöt vokalit umbitavus

Bukvu	Muinos- saksin iänneh	Germuanine kandukieli	Muinossaksi	Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba	SASS (Germuanien pohjasalasaksi)	Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi)	Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk)	Hollandien vastineh	Germuanien vastineh	Kiännös karjalakse
a	a	axtōu lanđan	ahto land	acht land	acht Land	acht laand	acht Land	acht laand	acht land	acht Land	kaheksa mua
ä	a:n ümluud (umlaut)	lanʒiþō		längte	Längde		Längte	leangte	lengte	Länge	piduhus
e	e	kannjanan xelpanan	kennian helpan	kennen helpen(, hölpen)	kennen helpen, hölpen	kennen helpen	kennen helpen	kenn helpn	kennen helpen	kennen helfen	tundie avvuttua
i	i	wissaz đrenkanan	wiss drinkan	wis drinken	wiss drinken	wis drinken	wis drinken	wis dreenkn	gewis drinken	gewiss trinken	tietty juvva
o	o	fuhsaz kuppaz	fohs kop(p)	vos kop	Voss Kopp	vos kop	Fos Kop	vos kop	vos kop	Fuchs Kopf	reboi piä
ö	o:n ümluud (umlaut)			vösse	Vöss		Fösse	vösse	vossen	Füchse	reboit
u	u	đumƀaz xunʒruz	dumb hungar	dum hunger	dumm Hunger	dom honger	dum Hunger	dom honger	dom honger	dumm Hunger	tuhmu nälgy
ü	u:n ümluud (umlaut)	xruʒjaz	hruggi	rüg(gen)	Rügg	rug	Rüg, Rüggen	rugn	rug	Rücken	selgy

Vokalin da w:n yhtymät

Bukvu	Muinos- saksin iänneh	Germuanine kandukieli	Muinossaksi	Ylialovehelline uuzi alasaksin kirjutustaba	SASS (Germuanien pohjasalasaksi)	Grünnegsk (Alangomualoin pohjasalasaksi)	Mönsterlandsk (Germuanien westföälsk)	Standaard Schriefwieze (twentsk, Alangomualoin westföälsk)	Hollandien vastineh	Germuanien vastineh	Kiännös karjalakse
auw	aw	dawwaz hawwanan		dauw hauwen	Dau hauen	daauw haauw(g)en	Dau hauen	dauw	dauw houwen	Tau hauen	kaste lyvvä
ouw	ew	ƀrewwanan trewwaz	triuwi	brouwen trouw, tröyw	broen, bruen tro, tru	braauwen traauw	bruen trü	brouwn trouw	brouwen trouw	brauen treu	keittiä piivuo uskolline
åuw	ēw	klēwō ƀlēwaz	blāo	klåuw(e/n) blåuw	Klau blau	klaauw blaauw	Klaon blao	klauw(e) blauw	klauw blauw	Klaue blau	kynzi sinine
uw	uw	skuwwuz		skuw, sküw	scho, schu, schuug	schaauw	schü	schouw	schuw	scheu	argu, kaino, huijustelii
ow	ūw	būwanan		bowen	boen, buen	baauwen	bauen	bouwn	bouwen	bauen	srojie

Aihies muijal

• Nysassiske Skryvwyse, Facebook
• Nysassiske Skryvwyse, YouTube