Ukki Väinämöinen
Ukki Väinämöinen (sežo Vasilii Leontjevič Sidorov, Василий Леонтьевич Сидоров, Vasilii Levonen, Василий Левонен) (Tunguda, Arhangel’skan gubernii, Ven’an Imperii, 1. elokuudu 1855 – Vuokatti, Suomi, 10. pakkaskuudu 1942) oli karjalaine da suomelaine yhteiskunnalline ruadai. Vuvvennu 1921 häi johti Karjalan rahvahannouzuu Nevvoston Ven’ua vastah. Ei virrallizesti häi johti vastahnouzijoi Päivännouzu-Karjalan rahvahannouzun aigua.
| Ukki Väinämöinen | |
|---|---|
 | |
| Ammatti: | saldattu |
| Rodivui: | 1. elokuudu 1855[1] |
| Roindukohtu: | |
| kanzalližus: | |
| Kuoli: | 10. pakkaskuudu 1942[1] (86 года) |
| Kuolendukohtu: | |
Eloskerdu
kohendaNuorus
kohendaVasilii Leontjevič Sidorov (Suomes tundietah nimel Vasilii Levonen) oli roinnuhes Vienan Karjalah Tungudan kyläh vuvvennu 1855. Turtsien voinah aigua vuozinnu 1877-1878 yhtyi Ven’an suomelazien voiskah.
Rahvahannouzu nevvostohalličustu vastah
kohendaKarjalan natsiolistizien partizuanoin yhtymän piämiehenny olles Levonen sai suuren kuulužuon. Muga sanottu Meččypartizuanat-yhtymy rodih Ven’an Rahvahienvälizen voinan aigua Karjalan ruadokommunan alovehel. Levonen vallittih piämiehekse sendäh ku häi oli bol’ševizmua vastah, antikommunistannu da ristitynny ristikanzannu. Sen ližäkse häi oli popul’arnoi karjalazien keskes. Levonen oli pieni kazvol, hänel oli pitky pardu, kuduan periä häi oli Kalevalan Väinämözen nägöine. Täs rodih Levozen peittonimi ‘’Ukko Väinämöine’’.
Vuvven 1921 lopussah vastahnouzijoin voiskat da sen piämiehenny olles Ukki Väinämöine, kudualoile autettih suomelazet omatahtozet, tarkastettih suuri pala Pohjois-Päivännouzu-Karjalua. Vaste sit nevvostolaine johto piätti luadimah Karjalan frontu, kuduan piämiehenny rodih A. Sed’akin. Sinne työnnettih läs 20 tuhattu voinumiesty. Vuvvennu 1922 tuhukuus Ruskei armii voitti jälgimäzen vastahnouzijoin voiskan Uhta-kyläs. Läs 30 tuhattu karjalastu, kuduan keskes oli Vasilii Levonengi, lähtiettih pagoh Suomeh.
Suomeh pajettuu Vasilii Levonen kogonah sogeni. Häi kuoli vuvvennu 1942. [2]