Turvupielus
Turvupielus on mašinan avtomuatilline turvuvarusteh, kudai täyttyy azottuguazul, konzu on ozattomus. Se lievendäy avaarien tuloksii da suojuau passažiiroi da ulgopuolizii kävelijöi satatekses.
Ruandu kohenda
Räjähtyszar’uadu täyttäy pieluksen, kuduan iškupurgavustu ohjuau elektrounine turvupieluksen ohjavuslaiteh. Konzu ohjavuslaiteh suau tiijon ähkähtymizes ähkähtyslaitehelpäi, se piästäy turvupieluksen. Turvupielus täyttyy erähäs suandesozasekundois, konzu on ähkähtys, da sit tyhjenöy samah tabah läs 0,2 sekundua ähkähtyksen jälgeh.
Erilaizet turvupielukset kohenda
Eziturvupielus kohenda
Tavalline turvupielusluadu on turvupielus, kudai on ajajan ohjavusrattahan keskes. Läs jogahizes uvves mašinas on sežo edupassažiiran turvupielus, kudai on laitehlavvas.
Bokkuturvupielus kohenda
Uuzien mašinoin suurimas ozas on bokkuturvupielukset da ripustinturvupielukset, kuduat suojatah passažiiroi bokkuähkähtyksis da iskulois. Bokkuturvupielukset ollah istuimen selgynojan reunas libo veriäs. Ripustinturvupielukset ollah levon reunois. Net suojatah passažiiran piädy bokkuikkunan st’oklas libo mašinan ulgopuolizis ezinehis.
Polviturvupielus kohenda
Polviturvupielukset puaksuh ollah jalgupaikas uuzis mašinois. Net suojatah ajajan da ezipassažiiran polviloi, siärii da reizii laitehlavvan da ohjavuslaittehen iskus.
Kävelijänturvupielus kohenda
Volvon da Subarun (XV-modelis) mašinois on jo kävelijänturvupielukset. Net ollah suojuskannen al. Ähkähtykses turvupielus ilmestyy da suojuau kävelijän piädy mašinan suojuskannes da tuulist’oklas.