T'ul'pan

T'ul'pan (lat. Túlipa) on monivuodehine liiliirovun heinylaukkukazvi, nygöi on enämbi 80 lajii t'ul'panua. Enämbi kaikkie t'ul'panua on Pohjazen Iranan, Pamiro-Alain sego T'an'-Šan'an vuarois. 10-15 miljonan vuvven aigah t'ul'panat on levitty Ispaniedu, Marokkuo (päivänlaskupuoles), Baikal-alovehtu (päivännouzupuoles) da Siinain niemimuadu myö (suves).

T'ul'pan

Pohjazes meččyt'ul'panat kazvetah Šotlandies sego Skandinuavien suvirannikol.

Kai t'ul'panat voijah kazvua vuoru-, steppi- da hiekkumualois, kus on räkki, kuivu kezä, kylmy talvi sego lyhyt, lämmin da kostei kevät. T'ul'panan siemen kazvau kukindassah 3-7 vuvven aigah. Uvvet t'ul'panlaukat kazvetah joga vuottu (eroituksekse narcisoispäi). Keviäl t'ul'pan kukkiu, andau uuzii kukkii, a kukkinuh laukku kuolou. Kezäl (erähät t'ul'panlajit – talvelgi) laukun sydämes roih tulien vuvven kukku. Sygyzyl laukku työndäy juuret.

XVII. vuozisuan allus tässäh t'ul'panoi kazvatetah da myvväh Gollandies. Vuozinnu 2013-2014 t'ul'panoi oli jo läs 1800 lajii.