Suomen iččenäzyspäivy
6. talvikuudu on Suomen iččenäžyspäivy, sendäh gu Suomen senuattu Pehr Edwin Svihufvudan johtamannu julgai Suomen tazavallakse 6. 12. 1917. Vladimir Iljitš Lenin (Uljanov) hyväksyi netämän ruavon 31. 12. 1917 da vaigu yhten čertvertan vajai Uuttu Vuottu. Suomen pravoslavnoi arhijepiskoppukundu siirdyi Konstantinopol'an alazekse 1923. Sidä ennei kai Suomen pravoslavnoit prihodat oldih oldu čuasti Ven'an kirikkyö. Siirdymisty Konstantinopol'ah akkiloičči mm.Emil Nestor Setälä.
Malittu Suomen Tazavallan iččenäžyspäivänny
Hospodi Iisus Hristos, meijän Jumal, Sinä piäličimiäräzen armon da hyväsydämelližyön Jumal! Sinun armo on miärätöi da suvaičendu ristikanzoih näh on yhty syvä kui pohjatoi meri. Sinun suuruon edeh myö langenemmo da sualoittominnu sluužijoinnu nygöi varavos da säräitykses alistunnuzinnu kannammo passibuo sih valdivollizeh vällyöh näh, kudaman olet Suomen rahvahale andannuh. Sinule, Hospodile da Hyvyönluadijale, myö čestii da passibuo julgisanommo, Sinule yliständiä pajatammo da langenemmo Sinun ies da ielleh passiboičemmo Sinuu da alistunuzinnu molimmokseh Sinun iäretöindy da sanoil kuvuamatoindu hyväsydämellizytty. Muga kui nygöi olet tahtonnuh ottua vastah Sinule sluužijoin malitut da net armonke täyttiä, anna iellehgi niilöin, kudamat Sinuh uskotah, kazvua pravvakkahas suvaičendas Sinuh da omih lähimäzih näh, eistyö kaikis hyvyzis dai ottua vastah Jumalan annetut nerot. Vardoiče Sinun pyhiä uskojakundua, kogo meijän muadu da netämiä linnua kaikes pahuos, anna niilöile rauhu da rauhalline elaigu. Anna meijän dostoinnu, Sinuu passiboijen, käyttiä meijän muan kaikičimiäräzekse kehittymizekse da ylen äijän Sinun valdukunnan nostamizekse netämiä kanzallistu vällytty, kudaman Sinä olet armos meile andannuh. Da anna ainos passiboija Sinule da ijäniguzele Tuatale i kaikis pyhimäle, hyväle da yksiolendolizele Hengele - yhtes olendos ylistettäväle Jumalale - anna sanoin passoboija, anna virzilöinke ylistiä Sinuu. Kunnivo olgah Sinule Jumal, meijän Hyvänruadai, ilmazen ijän. Amin'.