Starije Bigi

Starije Bigi on udmurtielaine kylä, kudai vuvvennu 2013 sanottih enzimäzekse Suomelas-ugrilazen muailman piälinnakse. Suomelas-ugrilazen nuorižon MAFUN-yhtistysen kilvas, sen loppuozas, Starije Bigi jätti jällele karjalazen Veškelyksen da eestiläzen Obinitsan.

Rahvas

Starije Bigi on vahnoi udmurtielazii kylii. Eläjiä kyläs on 630 hengie. On yksi libo kaksi perehysty tulolastu, hyö vai ei malteta udmurtien kieleh. Dostalit ollah udmurtielazet da paistah omah kieleh. Paistah kaikin: vahnembua polvie rahvas, nuorižo da lapset.

Perustandu

Igiä kyläl on enämbi nelliäsadua vuottu. Enzimäzet eläjät tuldih nämmile mualoile Vužgurt-kyläspäi. Sit kyläs, sanotah, oli vai yksi silmykaivoine da naizile, kudamat tuldih viele, pidi hätki vuottua, kuni suajah rengit täyttiä. Sendäh rahvas lähtiettih kyläspäi iäre toizih vie eloittamattomih kohtih. Löyttih korbimečäs čoma kohtu, kus oli äijy silmykaivuo da jiädih sinne elämäh. Sil kohtua, sanotah, kazvoi pitkähkö da ylen pehmei sammal – big-big žui. Se andoigi nimen kyläle. Kylä endizelleh on čomal kohtua da kui kyläs, mugai sit ymbäri on puhtahus, nikus ni yhty toppastu ei nävy. Se sendäh ku rahvas ollah moizet, eigo čällätä, eigo rikota omua eländykohtua.

Kul’tuuran akkiloiččii

Jo enämbi kahtukymmendy vuottu kyläs ruadau kul’tuurutaloi, kudai on oman rahvahan kul’tuuran akkiloiččii. Talois ruadau mondu kerhuo da joukkuo. Kävväh niilöih aiguzet da lapset. Školas opastujua lastu on enämbi sadua, enimät kävväh kul’tuurutaloingi opastuksih. Kul’tuurutalois pietäh kaikenmostu piduo oman rahvahan kielen da kul’tuuran kehittämizekse. Niilöi vie enämbäl ruvettih kehittämäh Piälinnoin kilvan jälles. Kilbuhäi oli reknattu pidiä sikse, ku sit kohtas, kudai tulou piälinnakse, olis iellisty kehitysty, ku voittajan selgäh lähtiettäs toizet kylätgi da heil rodis himuo ruadua oman kylän libo linnan hyväkse. Bigis sidä ellendettih hyvin. Kilbu endisty enämbäl yhtisti kyläläzii. Kyläs tiijustettih muijal da sih rubei tulemah turistua.

Turistoile

Midä tänäpäi voijah tarita turistoile kyläläzet? Eländysijat. Kyläs ruadau mondu gostindutaloidu. Kul’tuurutalois ruadau Baba Lidan paja, kus nevvotah, kui pidäy kuduo, punuo, pieksiä voidu, varustua perindöllizii udmurtielazii syömizii, sikse pihah on salvettu päčči. Gostienke kižatah perindöllizih kižoih da gostitetah magiel heinyčuajul piirualoinke. Tämän vuoh kyläläzet voijah suaha ližiä varua oman ruavon kehitändäh.

Piiri da kylä

Udmurties on 25 piirii da kuuzi linnua kaikkiedah, dostalit kai ollah kylät. Starije Bigi kuuluu Šarkanskoih piirih. Piirin keskučannu on Šarkan-kylä, kudai on 88 kilometrin piäs Iževskaspäi.
Piiris on 91 kyliä. Niilöis eläy 22,2 tuhattu hengie.
Piirin muat ollah mägižiköt, sendäh rahvas sanotah omua piirii udmurtielazekse Švetsariekse.
Piiri on kaikis udmurtielaine – 84,6% kaikis rahvahis ollah udmurtielazet.
Sit on hyvin kehitynnyh muatalovus, piiris kazvatetah parastu pelvastu Ven’al, on oma trikotažnoi fabriekku, kudaman tuotehtu myvväh Ven’an 64 alovehele.
Piiris on ylen hyvin kehitynnyh sportu. Šarkanskois piirispäi on rodužin tundiettu hiihtäi Maksim Vilegžanin, Sočin Olimpiiskolois kižois kolme hobjumedalii suannuh.
Piirin Votkinskan kyläh oli rodivunnuh kuulužu säveldäi P’otr Čaikovskii.
Udmurties on oma Pakkaine – Tol Babai da Lumineidine – Liminil. Šarkan-kyläs on heijän konnut da taloi. Turki Tol Babail ei ole ruskei, se on fiolietovoi. Tämä on Šarkanskoin piirin väri.