Sofokles on afinalaine dramaturgu, tragiedieloin kirjuttai. Häi Eshilan da Jevrepidanke yhtes on yksi kolmes suures da piälimäzes antiekan tragiedieloin kirjuttajas.

Sofokles
Portriettu
Ammatti:tragedy writer, näytelmäkirjailija, kirjuttai, pappi, poliitiekku
Rodivui:ок. 496 eaa.[1]
Roindukohtu:
kanzalližus:
Kuoli:406 eaa.[1]
Kuolendukohtu:
Lapset:Iofon[d][5][6] и Ariston[d]

Rodivundu

kohenda

Sofokles rodivui vuvvennu 495 enne meijän aijanluguu Kolon-kohtas, Afinoin lähäl. Omas roindukohtas häi kirjutti sit Edip Kolonas -tragiedies. Sofokles oli elokkahaspäi perehespäi da sai hyvän opastuksen.

Miehen piäruavonnu oli tragiedieloin kirjutandu Afinan teatrah niškoi. Enzimäine nelliozaine ozutelmu, kudai oli pandu lavale vuvvennu 469 enne meijän aijanluguu, toi Sofoklesale voiton Eshilanke kilbailtes da avai dorogan toizile voittoloile, kudamii tuliel aigua Sofokles sai toizien tragiekkoin kel kilbailtes. Arvostelijan Aristofan Vizantiiskoin mugah Sofoklesan kirjutettuu tragiediedu oli 123, niilöin joukos Antigonagi.

Uuttu ozutelmah

kohenda

Sofokles toi äijän uuttu ozutelmah. Häi ližäi akt’ouroi, heidy rodih kolme, lyhendi horien ozat, luadi parembakse dekoraciet, maskat da ozutusvehkehistö. Tragiediet hänen hyvyös roittih nelliozazet, dekoratsiet mualatut. Uvvistuksien vuoh häi luadi ozutukses liikkui da kaččojile mieleh painui.

Säilynyöt ozutelmat

kohenda

Kaikkiedah on säilynyh kogonah kaheksa dramaturgan ozutelmua, niilöin joukos Ajaks, Antigona, Edip-cuari, Elektra, Filoktet, Edip Kolonas, da äijis ozutelmois on säilynyh vaiku palazii.

Sofokles oli vessel da paginakas ristikanzu, ei kieldävynnyh iloloin piendäs. Hänen lähimäzinny ystävinny oldih Perikl da kuulužu histourien tutkii Gerodot.

Kuolendu

kohenda

Sofokles kuoli, konzu hänel meni 90 vuozi, vuvvennu 405 enne meijän aijanluguu Afinois. Linnalazet luajittih hänele verhanannandupačas da joga vuottu kunnivoittih kui urhoidu. Sofoklesan poigah Iofon sežo rodih Afinoin tragiekakse.

  1. 1,0 1,1 1,2 Чешская национальная авторитетная база данных Проверено 11 июля 2022. Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q13550863” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. Campbell L. Sophocles // Encyclopædia Britannica 11th editionNYC, Cambridge: Cambridge University Press, 1911.
  3. 3,0 3,1 Archivio Storico Ricordi Проверено 3 декабря 2020.
  4. 4,0 4,1 4,2 Biblioteca Virtual Miguel de Cervantes Проверено 13 мая 2020.
  5. Любкер Ф. Iophon // Реальный словарь классических древностей по Любкеру, 1885СПб: Общество классической филологии и педагогики, 1885.
  6. Любкер Ф. Sophocles // Реальный словарь классических древностей по Любкеру, 1885СПб: Общество классической филологии и педагогики, 1885.