Riukiukielet ollah japounielas-riukiulazien kielien alajoukko, kudamah kuulujii kielii paistah Japounien hallittuloil Riukiusuaril. Kielii on laskutavas rippujen viizi libo kuuzi da niidy kučutah niilöin suarien mugah, kudamil niidy paistah. Omakielizih suarien nimih perustujat kielien nimet ollah dunan (jap. yonaguni), jaima (jap. yaeyama), mjaaku (jap. miyako), ucinaa (jap. okinawa) da amami. Unesco miärittelöy Ucinaan suaren pohjasozas paistun kunigamin vie kuvvendekse riukiukielekse,[1] ga erähät kielentutkijat pietäh ucinaadu da kunigamii saman kielen paginluaduloinnu.[2]

Riukiukielet da japounii erottih yhtehizes kandukielespäi 200- da 600-luguloin välizenny aijannu.[3] Hos kielentutkijat pietähgi riukiukielii nygöi iččenäzinny kielinny, Japounien valdivo on pidänyh niidy 1800-luvun lopulpäi algajen japounien kielen paginluaduloinnu da oppinuh hävittiä niidy eritengi japounienkielizen školan avul.[4][5]

Sanasto kohenda

Ual on ezimerkilöi riukiukielien sanastos. Lähtienny on käytetty JLect-verkosanakirjua.[6]

Substantiivat kohenda

Kiännös karjalakse Dunan Jaima Tarama-Minna Mjaaku Jamatu Ucinaa Ucinaa: Kudaka Kunigami Junnu Irabu Amami Amami: Kjaa Amami: Kjaa: Kamikatetsu Amami: Kjaa: Aden
diedoi あさ
asa
[ˀasa]
あぶち
abuchi
[ˀabut͡ʃi]
おじー
ojii
[ʔod͡ʑiː]
ぷーぷ
puupu

うぷ
upu

jalgu はん
han
[haŋ̍]
ぱい
pai
[pai]
ふぃさ
fisa
[ɸisa]
はぎ
hagi

はじ
haji

はぎ
hagi

kala いゆ
iyu
/iju/
いつィ
itsï
[ˀit͡sɨ]
いう·いゆ
iu · iyu
[ʔiu~ʔiju]

qyuu · 'yuu
[ʔjuː]

qyuu·'yuu
[ʔjuː]

iyu·iu·yu

kudžoi あや
aya
[ˀaja]

akar · akal
[akaɭ]
あい
ai
[ʔai]
あいこー
aikoo
[aikoː]
あに
ani
[ˀani]
あみ
ami

あに
ani
[(ˀ)anʲi]
あい
ai
[ˀai]

aaĩĩ · aaii
[ˀaːĩː]
nieglu はい
hai
[hai]
Pitch: F
はーい
haai
[haːi]

puu
khi
[kʰiː]
Pitch: L
ひー
hii
[çiː]

けィ·けェ
kï · kë
[kɨ ~ kə]

silmykaivo かー
kaa
[kaː]

ちーがー
chiigaa
[t͡ɕiːɡaː]

はー
haa
[haː]

ちんがー
chingaa
[t͡ɕiŋ̍ɡaː]
Pitch: HHHH
suvi はい
hai
[hai]
ふぇー
fee
[ɸeː]
uni いみ
imi
ゆみ·いみ
yumi[7]·imi
いみ
imi
いみ
imi
いみ
imi
vezi みん
min
[miŋ]
ワーラー
waaraa (<angl.)[8]
みじ
miji

みじ
miji

みじ
miji

vihmu あみ
ami
[ˀami]
あみ
ami

あみ
ami
[ʔami]
あみー
amii
[ʔamiː]
あみ
ami
[ʔami]

Pronominat kohenda

Kiännös karjalakse Dunan Mjaaku Ucinaa Junnu Irabu Amami
minä あぬ
anu
[ˀanu]
ばん
ban

わん
wan
[waŋ̍]
わぬ
wanu

sinä んだ
nda
[n̩da]
っゔぁ
vva


'yaa·qyaa; nan
[ʔjaː]
うら·うろ
ura · uro

なた
nata
[nata]
うら · なん
ura; nan
[ʔura]

Verbit kohenda

Kiännös karjalakse Dunan Jaima Tarama-Minna Mjaaku Jamatu Ucinaa
kiehuo ふかす
fukasu

ふかすん
fukasun
[ɸukasuŋ̍]
kuunnella, kuulta くん
kun
[kuŋ]
ちちゅん
chichun

syvvä ふん
fun
[ɸuŋ̍]

hon·fon·ffun

ふー
fuu


fau · foo

かむん
kamun
[kamuŋ̍]

Lähtiet kohenda

  1. http://www.unesco.org/languages-atlas/fr/atlasmap/language-id-1974.html
  2. https://courses.helsinki.fi/fi/KIM-AA304/127360806
  3. https://web.archive.org/web/20110516043839/http://www.sicri-network.org/ISIC1/j.%20ISIC1P%20Heinrich.pdf
  4. https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2018/kieli-ja-kirjoitusjarjestelma-japanilaisuuden-mittana
  5. http://www.suomi-japani.net/?page_id=2249
  6. https://www.jlect.com
  7. https://www.jlect.com/entry/302/yumi/
  8. https://www.jlect.com/entry/1537/waaraa/